Lauseita

fi perustella jotakin 3   »   lv kaut ko pamatot 3

77 [seitsemänkymmentäseitsemän]

perustella jotakin 3

perustella jotakin 3

77 [septiņdesmit septiņi]

kaut ko pamatot 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Miksi ette syö kakkua? K--ēc Jū- neēdat--ort-? K____ J__ n_____ t_____ K-p-c J-s n-ē-a- t-r-i- ----------------------- Kāpēc Jūs neēdat torti? 0
Minun täytyy laihduttaa. M----āsa-a-i-- -v-r-. M__ j_________ s_____ M-n j-s-m-z-n- s-a-s- --------------------- Man jāsamazina svars. 0
En syö sitä, koska minun täytyy laihduttaa. E--n-ē--,--o-----jāsam----- -v-rs. E_ n_____ j_ m__ j_________ s_____ E- n-ē-u- j- m-n j-s-m-z-n- s-a-s- ---------------------------------- Es neēdu, jo man jāsamazina svars. 0
Miksi ette juo tuota olutta? Kā-ē- -----e---r---a-u? K____ J__ n_______ a___ K-p-c J-s n-d-e-a- a-u- ----------------------- Kāpēc Jūs nedzerat alu? 0
Minun täytyy vielä ajaa. M---v-- jā--auc. M__ v__ j_______ M-n v-l j-b-a-c- ---------------- Man vēl jābrauc. 0
Minä en juo sitä, koska minun täytyy vielä ajaa. Es-t---edz--u- j---an -ē-----r-u-. E_ t_ n_______ j_ m__ v__ j_______ E- t- n-d-e-u- j- m-n v-l j-b-a-c- ---------------------------------- Es to nedzeru, jo man vēl jābrauc. 0
Miksi et juo tuota kahvia? K-p-- -- ned-er ---iju? K____ t_ n_____ k______ K-p-c t- n-d-e- k-f-j-? ----------------------- Kāpēc tu nedzer kafiju? 0
Se on kylmää. T- -r-a----a. T_ i_ a______ T- i- a-k-t-. ------------- Tā ir auksta. 0
Minä en juo sitä, koska se on kylmää. E- -o n----ru,--o-tā ir auksta. E_ t_ n_______ j_ t_ i_ a______ E- t- n-d-e-u- j- t- i- a-k-t-. ------------------------------- Es to nedzeru, jo tā ir auksta. 0
Miksi et juo tuota teetä? Kāpē--tu n-d--- -ē--? K____ t_ n_____ t____ K-p-c t- n-d-e- t-j-? --------------------- Kāpēc tu nedzer tēju? 0
Minulla ei ole sokeria. Ma--n-v cu-ura. M__ n__ c______ M-n n-v c-k-r-. --------------- Man nav cukura. 0
En juo sitä, koska minulla ei ole sokeria. E--t--ne-zeru- j--ma- na- cukura. E_ t_ n_______ j_ m__ n__ c______ E- t- n-d-e-u- j- m-n n-v c-k-r-. --------------------------------- Es to nedzeru, jo man nav cukura. 0
Miksi ette syö tuota keittoa? Kā-ē- --- ----------u? K____ J__ n_____ z____ K-p-c J-s n-ē-a- z-p-? ---------------------- Kāpēc Jūs neēdat zupu? 0
Minä en tilannut sitä. Es-to-nep-----ju. E_ t_ n__________ E- t- n-p-s-t-j-. ----------------- Es to nepasūtīju. 0
Minä en syö sitä, koska en tilannut sitä. Es--o ne--u,----n---s---j-. E_ t_ n_____ j_ n__________ E- t- n-ē-u- j- n-p-s-t-j-. --------------------------- Es to neēdu, jo nepasūtīju. 0
Miksi ette syö tuota lihaa? Kāp-- J-- -----t-g---? K____ J__ n_____ g____ K-p-c J-s n-ē-a- g-ļ-? ---------------------- Kāpēc Jūs neēdat gaļu? 0
Minä olen kasvissyöjä. E- --m----ģ-tā-ie--. E_ e___ v___________ E- e-m- v-ģ-t-r-e-e- -------------------- Es esmu veģetāriete. 0
Minä en syö sitä, koska olen kasvissyöjä. Es-to -eē-u- -o-esmu--e-e--rie-e. E_ t_ n_____ j_ e___ v___________ E- t- n-ē-u- j- e-m- v-ģ-t-r-e-e- --------------------------------- Es to neēdu, jo esmu veģetāriete. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Eleet helpottavat sanaston oppimista

Kun opimme sanastoa, aivoillamme on paljon tekemistä. Niiden pitää tallentaa jokainen uusi sana. Voit antaa aivoillesi tukea opiskelussa. Se tapahtuu eleiden avulla. Eleet tukevat muistiamme. Se voi muistaa sanat paremmin, jos se käsittelee samanaikaisesti eleitä. Tutkimus on selkeästi todistanut tämän. Tutkijat antoivat koehenkilöiden opiskella sanastoa. Niitä sanoja ei oikeasti ollut olemassa. Ne kuuluivat keinotekoiseen kieleen. Muutamia sanoja opetettiin koehenkilöille yhdessä eleiden kanssa. Toisin sanoen koehenkilöt eivät ainoastaan kuulleet tai lukeneet sanoja. He matkivat myös sanojen merkitystä käyttämällä eleitä. Kun he opiskelivat, heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Tutkijat tekivät prosessin aikana mielenkiintoisen löydön. Kun sanat opittiin eleiden yhteydessä, useampia aivojen alueita aktivoitui. Puhekeskuksen lisäksi myös sensomotoriset alueet näkyivät aktivoituneen. Aivojen aktiivisuuden lisääntyminen vaikuttaa muistiimme. Eleiden kanssa opittaessa muodostuu monimutkaisia verkostoja. Nämä verkostot tallentavat uusia sanoja eri paikkoihin aivoissa. Sanastoa voidaan käsitellä tällä tavoin tehokkaammin. Kun haluamme käyttää tiettyjä sanoja, aivomme löytävät ne nopeammin. Ne myös tallentuvat paremmin. On kuitenkin tärkeää, että ele liittyy sanaan. Aivomme tunnistavat, jos sana ja ele eivät kuulu yhteen. Uudet löydöt voivat johtaa uusiin opetusmenetelmiin. Huonosti kieliä tuntevat yksilöt oppivat usein hitaasti. Mahdollisesti he oppivat helpommin matkiessaan sanoja kehollaan…