Lauseita

fi Small Talk 1   »   lv Neliela saruna 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [divdesmit]

Neliela saruna 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! L-d-u- i-kārtojieti-- --ti! L_____ i_____________ ē____ L-d-u- i-k-r-o-i-t-e- ē-t-! --------------------------- Lūdzu, iekārtojieties ērti! 0
Olkaa kuin kotonanne. J---------kā--ā---! J________ k_ m_____ J-t-e-i-s k- m-j-s- ------------------- Jūtieties kā mājās! 0
Mitä te haluaisitte juoda? K- --- ------s--z---? K_ J__ v______ d_____ K- J-s v-l-t-s d-e-t- --------------------- Ko Jūs vēlētos dzert? 0
Pidättekö musiikista? Vai-J-- -ī--t m-z---? V__ J__ m____ m______ V-i J-s m-l-t m-z-k-? --------------------- Vai Jūs mīlat mūziku? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. M-n--a----k--s--k- mū-i-a. M__ p____ k_______ m______ M-n p-t-k k-a-i-k- m-z-k-. -------------------------- Man patīk klasiskā mūzika. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Te -r-ma-- ko----t---k-. T_ i_ m___ k____________ T- i- m-n- k-m-a-t-i-k-. ------------------------ Te ir mani kompaktdiski. 0
Soitatteko te jotain soitinta? V-- --- sp--ēj---kādu----i--s i---r-mentu? V__ J__ s_______ k___ m______ i___________ V-i J-s s-ē-ē-a- k-d- m-z-k-s i-s-r-m-n-u- ------------------------------------------ Vai Jūs spēlējat kādu mūzikas instrumentu? 0
Tässä on minun kitarani. T--ir-man- --tā--. T_ i_ m___ ģ______ T- i- m-n- ģ-t-r-. ------------------ Te ir mana ģitāra. 0
Laulatteko te mielellänne? V-i --s ---p-ā--dzied--? V__ J__ l______ d_______ V-i J-s l-b-r-t d-i-d-t- ------------------------ Vai Jūs labprāt dziedat? 0
Onko teillä lapsia? Vai J-ms-i- -ēr-i? V__ J___ i_ b_____ V-i J-m- i- b-r-i- ------------------ Vai Jums ir bērni? 0
Onko teillä koira? Va- Jum- ---su-s? V__ J___ i_ s____ V-i J-m- i- s-n-? ----------------- Vai Jums ir suns? 0
Onko teillä kissa? V-i Jums--- -aķis? V__ J___ i_ k_____ V-i J-m- i- k-ķ-s- ------------------ Vai Jums ir kaķis? 0
Tässä ovat kirjani. T--ir ma-as g--m----. T_ i_ m____ g________ T- i- m-n-s g-ā-a-a-. --------------------- Te ir manas grāmatas. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Es tieši pa-l-ik -a-u -o -r--a--. E_ t____ p______ l___ š_ g_______ E- t-e-i p-š-a-k l-s- š- g-ā-a-u- --------------------------------- Es tieši pašlaik lasu šo grāmatu. 0
Mitä te luette mielellänne? Ko--ū- -a--rāt--asāt? K_ J__ l______ l_____ K- J-s l-b-r-t l-s-t- --------------------- Ko Jūs labprāt lasāt? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? V-i J-- ---prā----a---z-konce-tu? V__ J__ l______ e___ u_ k________ V-i J-s l-b-r-t e-a- u- k-n-e-t-? --------------------------------- Vai Jūs labprāt ejat uz koncertu? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Va----s--a-p-----jat -- teātri? V__ J__ l______ e___ u_ t______ V-i J-s l-b-r-t e-a- u- t-ā-r-? ------------------------------- Vai Jūs labprāt ejat uz teātri? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Va---ū---a-p--t ---t -z op-ru? V__ J__ l______ e___ u_ o_____ V-i J-s l-b-r-t e-a- u- o-e-u- ------------------------------ Vai Jūs labprāt ejat uz operu? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!