Lauseita

fi Numerot   »   lv Skaitļi

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [septiņi]

Skaitļi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Minä lasken: E--ska-tu: E_ s______ E- s-a-t-: ---------- Es skaitu: 0
yksi, kaksi, kolme v--------v-,-tr-s v_____ d____ t___ v-e-s- d-v-, t-ī- ----------------- viens, divi, trīs 0
Minä lasken kolmeen. Es--ka-t- ---z--rīs. E_ s_____ l___ t____ E- s-a-t- l-d- t-ī-. -------------------- Es skaitu līdz trīs. 0
Minä lasken eteenpäin. Es-skait---ā-ā-: E_ s_____ t_____ E- s-a-t- t-l-k- ---------------- Es skaitu tālāk: 0
neljä, viisi, kuusi če--i,---ec-- s-ši, č_____ p_____ s____ č-t-i- p-e-i- s-š-, ------------------- četri, pieci, seši, 0
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän s-pti-----stoņi--d-vi-i s_______ a______ d_____ s-p-i-i- a-t-ņ-, d-v-ņ- ----------------------- septiņi, astoņi, deviņi 0
Minä lasken. E- -ka--u. E_ s______ E- s-a-t-. ---------- Es skaitu. 0
Sinä lasket. Tu--kai-i. T_ s______ T- s-a-t-. ---------- Tu skaiti. 0
Hän laskee. V--- -kaita. V___ s______ V-ņ- s-a-t-. ------------ Viņš skaita. 0
Yksi. Ensimmäinen. V--n-- Pi--a-s. V_____ P_______ V-e-s- P-r-a-s- --------------- Viens. Pirmais. 0
Kaksi. Toinen. D--i- O-r-i-. D____ O______ D-v-. O-r-i-. ------------- Divi. Otrais. 0
Kolme. Kolmas. Tr-s. -r-šai-. T____ T_______ T-ī-. T-e-a-s- -------------- Trīs. Trešais. 0
Neljä. Neljäs. Č----. ---ur-a--. Č_____ C_________ Č-t-i- C-t-r-a-s- ----------------- Četri. Ceturtais. 0
Viisi. Viides. Pieci. Pie-tais. P_____ P________ P-e-i- P-e-t-i-. ---------------- Pieci. Piektais. 0
Kuusi. Kuudes. S-------st-i-. S____ S_______ S-š-. S-s-a-s- -------------- Seši. Sestais. 0
Seitsemän. Seitsemäs. Se----i.----tītais. S_______ S_________ S-p-i-i- S-p-ī-a-s- ------------------- Septiņi. Septītais. 0
Kahdeksan. Kahdeksas. A--oņ----s-otais. A______ A________ A-t-ņ-. A-t-t-i-. ----------------- Astoņi. Astotais. 0
Yhdeksän. Yhdeksäs. D-vi-------ī--i-. D______ D________ D-v-ņ-. D-v-t-i-. ----------------- Deviņi. Devītais. 0

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!