Lauseita

fi Posessiivipronominit 1   »   lv Piederības vietniekvārdi 1

66 [kuusikymmentäkuusi]

Posessiivipronominit 1

Posessiivipronominit 1

66 [sešdesmit seši]

Piederības vietniekvārdi 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
minä – minun es-–----s e_ – m___ e- – m-n- --------- es – mans 0
En löydä avaintani. E- ne-ar--a-ra---savu -t-lē--. E_ n_____ a_____ s___ a_______ E- n-v-r- a-r-s- s-v- a-s-ē-u- ------------------------------ Es nevaru atrast savu atslēgu. 0
En löydä lippuani. Es ne--ru--t-ast--a---br-u-š-n---b-ļ-ti. E_ n_____ a_____ s___ b_________ b______ E- n-v-r- a-r-s- s-v- b-a-k-a-a- b-ļ-t-. ---------------------------------------- Es nevaru atrast savu braukšanas biļeti. 0
sinä – sinun t- –-ta-s t_ – t___ t- – t-v- --------- tu – tavs 0
Löysitkö avaimesi? V-- t--a-r-di sa-u--t-l-gu? V__ t_ a_____ s___ a_______ V-i t- a-r-d- s-v- a-s-ē-u- --------------------------- Vai tu atradi savu atslēgu? 0
Löysitkö lippusi? Va--tu-a-r--i-s--- b---k----- biļe-i? V__ t_ a_____ s___ b_________ b______ V-i t- a-r-d- s-v- b-a-k-a-a- b-ļ-t-? ------------------------------------- Vai tu atradi savu braukšanas biļeti? 0
hän – hänen vi-- --v--a v___ – v___ v-ņ- – v-ņ- ----------- viņš – viņa 0
Tiedätkö missä hänen avaimensa on? V-- -- z---, k-r-ir-v-ņa-a----g-? V__ t_ z____ k__ i_ v___ a_______ V-i t- z-n-, k-r i- v-ņ- a-s-ē-a- --------------------------------- Vai tu zini, kur ir viņa atslēga? 0
Tiedätkö missä hänen lippunsa on? Vai t--z---- ku- -r v-ņa---a--ša--s--iļete? V__ t_ z____ k__ i_ v___ b_________ b______ V-i t- z-n-, k-r i- v-ņ- b-a-k-a-a- b-ļ-t-? ------------------------------------------- Vai tu zini, kur ir viņa braukšanas biļete? 0
hän – hänen viņa –-v-ņas v___ – v____ v-ņ- – v-ņ-s ------------ viņa – viņas 0
Hänen rahansa ovat poissa. Viņ-- ----a--d--i-na-d-. V____ i_ p_______ n_____ V-ņ-i i- p-z-d-s- n-u-a- ------------------------ Viņai ir pazudusi nauda. 0
Ja hänen luottokorttinsa on myös poissa. U--viņai -a-r--nav -----re--t--rtes. U_ v____ v____ n__ a__ k____________ U- v-ņ-i v-i-s n-v a-ī k-e-ī-k-r-e-. ------------------------------------ Un viņai vairs nav arī kredītkartes. 0
me – meidän mēs – -ū-u m__ – m___ m-s – m-s- ---------- mēs – mūsu 0
Meidän isoisämme on sairas. Mū----ect-t----ir-slim-. M___ v________ i_ s_____ M-s- v-c-ē-i-š i- s-i-s- ------------------------ Mūsu vectētiņš ir slims. 0
Meidän isoäitimme on terve. M--u-ve--āmi-a -r-ves-l-. M___ v________ i_ v______ M-s- v-c-ā-i-a i- v-s-l-. ------------------------- Mūsu vecmāmiņa ir vesela. 0
te – teidän j-s –----u j__ – j___ j-s – j-s- ---------- jūs – jūsu 0
Lapset, missä teidän isänne on? B--ni--ku-----j--u t--is? B_____ k__ i_ j___ t_____ B-r-i- k-r i- j-s- t-t-s- ------------------------- Bērni, kur ir jūsu tētis? 0
Lapset, missä teidän äitinne on? B--n-, -ur-ir-jū-- -am-a? B_____ k__ i_ j___ m_____ B-r-i- k-r i- j-s- m-m-a- ------------------------- Bērni, kur ir jūsu mamma? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Luova kieli

Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!