Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   lv Pagātne 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [astoņdesmit trīs]

Pagātne 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
puhua puhelimessa p-ezvanīt p________ p-e-v-n-t --------- piezvanīt 0
Minä olen puhunut puhelimessa. Es--u-ā-u--a telef---. E_ r_____ p_ t________ E- r-n-j- p- t-l-f-n-. ---------------------- Es runāju pa telefonu. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Es ru-ā-- -- t-le--n- ---- la--u. E_ r_____ p_ t_______ v___ l_____ E- r-n-j- p- t-l-f-n- v-s- l-i-u- --------------------------------- Es runāju pa telefonu visu laiku. 0
kysyä jau-āt j_____ j-u-ā- ------ jautāt 0
Minä olen kysynyt. Es j-u-ā-u. E_ j_______ E- j-u-ā-u- ----------- Es jautāju. 0
Minä olen aina kysynyt. Es-vien-ēr j-u-āj-. E_ v______ j_______ E- v-e-m-r j-u-ā-u- ------------------- Es vienmēr jautāju. 0
kertoa st--t-t s______ s-ā-t-t ------- stāstīt 0
Minä olen kertonut. Es-stās-ī--. E_ s________ E- s-ā-t-j-. ------------ Es stāstīju. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. E- -zs---tīj--visu-s-ā--u. E_ i_________ v___ s______ E- i-s-ā-t-j- v-s- s-ā-t-. -------------------------- Es izstāstīju visu stāstu. 0
oppia māc-t-es m_______ m-c-t-e- -------- mācīties 0
Minä olen oppinut. Es--āc-j-s. E_ m_______ E- m-c-j-s- ----------- Es mācījos. 0
Minä olen oppinut koko illan. Es-mācīj-s vi-u v--a--. E_ m______ v___ v______ E- m-c-j-s v-s- v-k-r-. ----------------------- Es mācījos visu vakaru. 0
työskennellä s-rā-āt s______ s-r-d-t ------- strādāt 0
Minä olen työskennellyt. Es -trādāju. E_ s________ E- s-r-d-j-. ------------ Es strādāju. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. Es -t---āju-v--u d-enu. E_ s_______ v___ d_____ E- s-r-d-j- v-s- d-e-u- ----------------------- Es strādāju visu dienu. 0
syödä ēst ē__ ē-t --- ēst 0
Minä olen syönyt. Es---ēdu. E_ p_____ E- p-ē-u- --------- Es paēdu. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. E- ---d---i---ē--e-u. E_ a____ v___ ē______ E- a-ē-u v-s- ē-i-n-. --------------------- Es apēdu visu ēdienu. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!