Lauseita

fi Lentokentällä   »   lv Lidostā

35 [kolmekymmentäviisi]

Lentokentällä

Lentokentällä

35 [trīsdesmit pieci]

Lidostā

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Haluaisin varata lennon Ateenaan. Es vē-o--re-e-vēt--------- -z -t--ām. E_ v____ r_______ l_______ u_ A______ E- v-l-s r-z-r-ē- l-d-j-m- u- A-ē-ā-. ------------------------------------- Es vēlos rezervēt lidojumu uz Atēnām. 0
Onko tämä suora lento? V-- -as -r -iešai--r-i-s? V__ t__ i_ t______ r_____ V-i t-s i- t-e-a-s r-i-s- ------------------------- Vai tas ir tiešais reiss? 0
Haluaisin ikkunapaikan, savuttomalta puolelta. L----, v---- -i---o-a- --s--ķēt-j--. L_____ v____ p__ l____ n____________ L-d-u- v-e-u p-e l-g-, n-s-ē-ē-ā-a-. ------------------------------------ Lūdzu, vietu pie loga, nesmēķētājam. 0
Haluaisin varmistaa varaukseni. E- v-los-----ip-------e----ā--ju. E_ v____ a__________ r___________ E- v-l-s a-s-i-r-n-t r-z-r-ā-i-u- --------------------------------- Es vēlos apstiprināt rezervāciju. 0
Haluaisin peruuttaa varaukseni. E- vē--- att--kt r-z-rvāci--. E_ v____ a______ r___________ E- v-l-s a-t-i-t r-z-r-ā-i-u- ----------------------------- Es vēlos atteikt rezervāciju. 0
Haluaisin vaihtaa varaukseni. Es-vē--- pārr-ze-vēt. E_ v____ p___________ E- v-l-s p-r-e-e-v-t- --------------------- Es vēlos pārrezervēt. 0
Milloin lähtee seuraava lento Roomaan? K-- -r--āka-ai------s-uz--o-u? K__ i_ n_______ r____ u_ R____ K-d i- n-k-m-i- r-i-s u- R-m-? ------------------------------ Kad ir nākamais reiss uz Romu? 0
Onko vielä kaksi vapaata paikkaa jäljellä? Vai -- --l -i--s b-ī-----ie--s? V__ i_ v__ d____ b_____ v______ V-i i- v-l d-v-s b-ī-a- v-e-a-? ------------------------------- Vai ir vēl divas brīvas vietas? 0
Ei, meillä on vain yksi paikka vapaana. N-- ------ ti--i--i-n-----va vieta. N__ v__ i_ t____ v____ b____ v_____ N-, v-l i- t-k-i v-e-a b-ī-a v-e-a- ----------------------------------- Nē, vēl ir tikai viena brīva vieta. 0
Milloin laskeudumme? K---mē---o-aiž-mi--? K__ m__ n___________ K-d m-s n-l-i-a-i-s- -------------------- Kad mēs nolaižamies? 0
Milloin olemme perillä? K-d--ēs būsi--kl-t? K__ m__ b____ k____ K-d m-s b-s-m k-ā-? ------------------- Kad mēs būsim klāt? 0
Milloin lähtee bussi keskustaan? Ci--s----a---bu-s--z-pil---a- c-n---? C____ i_ a_______ u_ p_______ c______ C-k-s i- a-t-b-s- u- p-l-ē-a- c-n-r-? ------------------------------------- Cikos ir autobuss uz pilsētas centru? 0
Onko tämä teidän matkalaukkunne? V-i ta- i- -ū-u k-fer--? V__ t__ i_ J___ k_______ V-i t-s i- J-s- k-f-r-s- ------------------------ Vai tas ir Jūsu koferis? 0
Onko tämä teidän laukkunne? Vai -- -r -ū-u som-? V__ t_ i_ J___ s____ V-i t- i- J-s- s-m-? -------------------- Vai tā ir Jūsu soma? 0
Ovatko nämä teidän matkatavaranne? Va- -- -r --su-b-g---? V__ t_ i_ J___ b______ V-i t- i- J-s- b-g-ž-? ---------------------- Vai tā ir Jūsu bagāža? 0
Paljonko matkatavaraa voin ottaa mukaan? Cik li--u--a---u ---d-------ņ-mt -īd-i? C__ l____ b_____ e_ d______ ņ___ l_____ C-k l-e-u b-g-ž- e- d-ī-s-u ņ-m- l-d-i- --------------------------------------- Cik lielu bagāžu es drīkstu ņemt līdzi? 0
Kaksikymmentä kiloa. Di---s-i--kilo--a---. D________ k__________ D-v-e-m-t k-l-g-a-u-. --------------------- Divdesmit kilogramus. 0
Mitä, vain kaksikymmentä kiloa? Ko- t--ai di-desm---k----ram--? K__ t____ d________ k__________ K-, t-k-i d-v-e-m-t k-l-g-a-u-? ------------------------------- Ko, tikai divdesmit kilogramus? 0

Oppiminen aiheuttaa muutoksia aivoissa

Säännöllisesti liikuntaa harjoittavat muokkaavat usein kehoaan. On ilmeisesti mahdollista harjoittaa myös aivojaan. Se tarkoittaa, että kielen oppimiseen tarvitaan muutakin kuin älykkyyttä. On yhtä tärkeää harjoitella säännöllisesti. Harjoitus nimittäin vaikuttaa myönteisesti aivojen rakenteisiin. Erityinen kielilahjakkuus on tietysti yleensä perinnöllistä. Silti tehokas harjoitus voi muuttaa tiettyjä aivojen rakenteita. Puhekeskuksen tilavuus kasvaa. Paljon harjoittelevien ihmisten hermosolutkin muuttuvat. Uskottiin pitkään, että aivot pysyvät muuttumattomina. Uskottiin, että sitä, mitä emme opi lapsena, emme opi koskaan. Aivotutkijat ovat kuitenkin tulleet täysin erilaiseen johtopäätökseen. He kykenivät osoittamaan, että aivomme pysyvät notkeina koko elämän ajan. Voisi sanoa, että ne toimivat kuin lihas. Siksi ne voivat kasvaa vanhuuteen saakka. Jokainen tiedon syöttö käsitellään aivoissa. Kun aivoja on harjoitettu, ne käsittelevät syötteitä paljon paremmin. Toisin sanoen ne toimivat nopeammin ja tehokkaammin. Tämä periaate pätee yhtäläisesti sekä nuoriin että vanhoihin. Aivojen harjoittamiseen ei silti välttämättä tarvita opiskelua. Lukeminenkin on oikein hyvää harjoitusta. Vaativa kirjallisuus kehittää erityisesti puhekeskustamme. Se merkitsee sanavarastomme laajentumista. Lisäksi tunteemme kieltä kohtaan parantuu. On mielenkiintoista, että puhekeskus ei yksin käsittele kieltä. Motorisia taitoja prosessoiva alue käsittelee myös uutta sisältöä. Siksi on tärkeää antaa koko aivoille virikkeitä niin usein kuin mahdollista. Harjoita siis kehoasi JA aivojasi!