Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   lv Vietējais sabiedriskais transports

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [trīsdesmit seši]

Vietējais sabiedriskais transports

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? Kur-ir au-ob--- p-e-ura? K__ i_ a_______ p_______ K-r i- a-t-b-s- p-e-u-a- ------------------------ Kur ir autobusa pietura? 0
Mikä bussi ajaa keskustaan? K--- auto-u-s-b--------c-ntru? K___ a_______ b____ u_ c______ K-r- a-t-b-s- b-a-c u- c-n-r-? ------------------------------ Kurš autobuss brauc uz centru? 0
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? A--kur- tra-va-u-- tr--e-busu-/-au-ob--u-ma- j-brau-? A_ k___ t_______ / t_________ / a_______ m__ j_______ A- k-r- t-a-v-j- / t-o-e-b-s- / a-t-b-s- m-n j-b-a-c- ----------------------------------------------------- Ar kuru tramvaju / trolejbusu / autobusu man jābrauc? 0
Pitääkö minun vaihtaa bussia? V-i man -r jā-------s? V__ m__ i_ j__________ V-i m-n i- j-p-r-ē-a-? ---------------------- Vai man ir jāpārsēžas? 0
Missä minun pitää vaihtaa bussia? Ku- --n-i- -āpār-ē-as? K__ m__ i_ j__________ K-r m-n i- j-p-r-ē-a-? ---------------------- Kur man ir jāpārsēžas? 0
Mitä yksi lippu maksaa? C-k-maks--------a--s--iļet-? C__ m____ b_________ b______ C-k m-k-ā b-a-k-a-a- b-ļ-t-? ---------------------------- Cik maksā braukšanas biļete? 0
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? C-- -i-t--u--- lī-z cen---m? C__ p______ i_ l___ c_______ C-k p-e-u-u i- l-d- c-n-r-m- ---------------------------- Cik pieturu ir līdz centram? 0
Teidän täytyy jäädä tässä pois. J-m- š-i- j-iz--pj. J___ š___ j________ J-m- š-i- j-i-k-p-. ------------------- Jums šeit jāizkāpj. 0
Teidän täytyy jäädä takana pois. Ju-s-jā--kā---pa --z---urēj-m -ur-ī-. J___ j_______ p_ a___________ d______ J-m- j-i-k-p- p- a-z-u-u-ē-ā- d-r-ī-. ------------------------------------- Jums jāizkāpj pa aizmugurējām durvīm. 0
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. Nā-a-a---metro--ilci-----āk- p---- -in-tē-. N_______ m____ v_______ n___ p__ 5 m_______ N-k-m-i- m-t-o v-l-i-n- n-k- p-c 5 m-n-t-m- ------------------------------------------- Nākamais metro vilciens nāks pēc 5 minūtēm. 0
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. N-k--a-- --amva-- n-k- --c-10-m---t--. N_______ t_______ n___ p__ 1_ m_______ N-k-m-i- t-a-v-j- n-k- p-c 1- m-n-t-m- -------------------------------------- Nākamais tramvajs nāks pēc 10 minūtēm. 0
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. Nā--m-i----tobu-s-nā-s-pē--15 --nūtēm. N_______ a_______ n___ p__ 1_ m_______ N-k-m-i- a-t-b-s- n-k- p-c 1- m-n-t-m- -------------------------------------- Nākamais autobuss nāks pēc 15 minūtēm. 0
Milloin viimeinen metro menee? Cik-s i--pē-ē--is-metro -i--ie-s? C____ i_ p_______ m____ v________ C-k-s i- p-d-j-i- m-t-o v-l-i-n-? --------------------------------- Cikos ir pēdējais metro vilciens? 0
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? C-k-- -- pē-ē-ais----m--j-? C____ i_ p_______ t________ C-k-s i- p-d-j-i- t-a-v-j-? --------------------------- Cikos ir pēdējais tramvajs? 0
Milloin viimeinen bussi menee? Cik-s -- --dē---s aut---s-? C____ i_ p_______ a________ C-k-s i- p-d-j-i- a-t-b-s-? --------------------------- Cikos ir pēdējais autobuss? 0
Onko teillä matkalippua? Vai-J--- ---b-a---a-a---iļet-? V__ J___ i_ b_________ b______ V-i J-m- i- b-a-k-a-a- b-ļ-t-? ------------------------------ Vai Jums ir braukšanas biļete? 0
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. Bi-e------N-----n -a-. B______ – N__ m__ n___ B-ļ-t-? – N-, m-n n-v- ---------------------- Biļete? – Nē, man nav. 0
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. Ta- -u-s -ām-k-- so-- --uda. T__ J___ j______ s___ n_____ T-d J-m- j-m-k-ā s-d- n-u-a- ---------------------------- Tad Jums jāmaksā soda nauda. 0

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?