Lauseita

fi Juomia   »   lv Dzērieni

12 [kaksitoista]

Juomia

Juomia

12 [divpadsmit]

Dzērieni

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Minä juon teetä. E- d-er--tē--. E_ d____ t____ E- d-e-u t-j-. -------------- Es dzeru tēju. 0
Minä juon kahvia. Es d-er---afi-u. E_ d____ k______ E- d-e-u k-f-j-. ---------------- Es dzeru kafiju. 0
Minä juon kivenäisvettä. E- -zeru --n-r---de-i. E_ d____ m____________ E- d-e-u m-n-r-l-d-n-. ---------------------- Es dzeru minerālūdeni. 0
Juotko teetä sitruunalla? V-i -u-d--r tēju--- c--ro-u? V__ t_ d___ t___ a_ c_______ V-i t- d-e- t-j- a- c-t-o-u- ---------------------------- Vai tu dzer tēju ar citronu? 0
Juotko kahvia sokerilla? Va--t- --er ka-i-- ---c--u-u? V__ t_ d___ k_____ a_ c______ V-i t- d-e- k-f-j- a- c-k-r-? ----------------------------- Vai tu dzer kafiju ar cukuru? 0
Juotko vettä jäillä? Vai -- --e------- a- -ed-? V__ t_ d___ ū____ a_ l____ V-i t- d-e- ū-e-i a- l-d-? -------------------------- Vai tu dzer ūdeni ar ledu? 0
Täällä on bileet. T--i--b--lī-e. T_ i_ b_______ T- i- b-l-ī-e- -------------- Te ir ballīte. 0
Ihmiset juovat kuohuviiniä. Ļ--di- ---r-d-ir---o-o-v-n-. Ļ_____ d___ d_________ v____ Ļ-u-i- d-e- d-i-k-t-š- v-n-. ---------------------------- Ļaudis dzer dzirkstošo vīnu. 0
Ihmiset juovat viiniä ja olutta. Ļ-udi--dz-- v--u-u- -lu. Ļ_____ d___ v___ u_ a___ Ļ-u-i- d-e- v-n- u- a-u- ------------------------ Ļaudis dzer vīnu un alu. 0
Juotko alkoholia? Va- tu-dz-r-a-ko------us -zē---n--? V__ t_ d___ a___________ d_________ V-i t- d-e- a-k-h-l-s-u- d-ē-i-n-s- ----------------------------------- Vai tu dzer alkoholiskus dzērienus? 0
Juotko viskiä? Vai--u -zer-v-----u? V__ t_ d___ v_______ V-i t- d-e- v-s-i-u- -------------------- Vai tu dzer viskiju? 0
Juotko kolaa rommin kanssa? V-- tu dz---ko-- -r ---u? V__ t_ d___ k___ a_ r____ V-i t- d-e- k-l- a- r-m-? ------------------------- Vai tu dzer kolu ar rumu? 0
En pidä kuohuviinistä. Man n-ga--o --i---to-ai--vīn-. M__ n______ d___________ v____ M-n n-g-r-o d-i-k-t-š-i- v-n-. ------------------------------ Man negaršo dzirkstošais vīns. 0
Minä en pidä viinistä. Man---g--šo-vīns. M__ n______ v____ M-n n-g-r-o v-n-. ----------------- Man negaršo vīns. 0
Minä en pidä oluesta. M-n-n-g---o-a-u-. M__ n______ a____ M-n n-g-r-o a-u-. ----------------- Man negaršo alus. 0
Vauva pitää maidosta. M-z---m ------pi-ns. M______ g____ p_____ M-z-l-m g-r-o p-e-s- -------------------- Mazulim garšo piens. 0
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta. B-rnam ------kakao ----b-lu -ula. B_____ g____ k____ u_ ā____ s____ B-r-a- g-r-o k-k-o u- ā-o-u s-l-. --------------------------------- Bērnam garšo kakao un ābolu sula. 0
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta. S-e-ie----ga----a-els--- s-la--n--reip-rūt---ula. S________ g____ a_______ s___ u_ g_________ s____ S-e-i-t-i g-r-o a-e-s-n- s-l- u- g-e-p-r-t- s-l-. ------------------------------------------------- Sievietei garšo apelsīnu sula un greipfrūtu sula. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + latvia (1-100) MP3 latvia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!