Lauseita

fi Kuukaudet   »   be Месяцы

11 [yksitoista]

Kuukaudet

Kuukaudet

11 [адзінаццаць]

11 [adzіnatstsats’]

Месяцы

Mesyatsy

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
tammikuu студз-нь с_______ с-у-з-н- -------- студзень 0
st-d---’ s_______ s-u-z-n- -------- studzen’
helmikuu л-ты л___ л-т- ---- люты 0
l-uty l____ l-u-y ----- lyuty
maaliskuu с-ка--к с______ с-к-в-к ------- сакавік 0
sa--vіk s______ s-k-v-k ------- sakavіk
huhtikuu к---а-ік к_______ к-а-а-і- -------- красавік 0
k-----іk k_______ k-a-a-і- -------- krasavіk
toukokuu м-й м__ м-й --- май 0
may m__ m-y --- may
kesäkuu чэ-ве-ь ч______ ч-р-е-ь ------- чэрвень 0
ch-r-en’ c_______ c-e-v-n- -------- cherven’
Nämä ovat kuusi kuukautta. Гэ---- шэс-ь -е-я--ў. Г___ – ш____ м_______ Г-т- – ш-с-ь м-с-ц-ў- --------------------- Гэта – шэсць месяцаў. 0
Ge-a-–-she------e-ya-s-u. G___ – s______ m_________ G-t- – s-e-t-’ m-s-a-s-u- ------------------------- Geta – shests’ mesyatsau.
tammikuu, helmikuu, maaliskuu, с-у--ень--лют-,-са--ві-, с________ л____ с_______ с-у-з-н-, л-т-, с-к-в-к- ------------------------ студзень, люты, сакавік, 0
st----n’--lyu--- s-ka-іk, s________ l_____ s_______ s-u-z-n-, l-u-y- s-k-v-k- ------------------------- studzen’, lyuty, sakavіk,
huhtikuu, toukokuu, kesäkuu. кр-----к,---й-- чэ---нь. к________ м__ і ч_______ к-а-а-і-, м-й і ч-р-е-ь- ------------------------ красавік, май і чэрвень. 0
k-------- -ay-- ch--ve--. k________ m__ і c________ k-a-a-і-, m-y і c-e-v-n-. ------------------------- krasavіk, may і cherven’.
heinäkuu л----ь л_____ л-п-н- ------ ліпень 0
l---n’ l_____ l-p-n- ------ lіpen’
elokuu ж--ве-ь ж______ ж-і-е-ь ------- жнівень 0
zhn-ve-’ z_______ z-n-v-n- -------- zhnіven’
syyskuu в-ра-ень в_______ в-р-с-н- -------- верасень 0
v--a---’ v_______ v-r-s-n- -------- verasen’
lokakuu к----ы-н-к к_________ к-с-р-ч-і- ---------- кастрычнік 0
kas----h--k k__________ k-s-r-c-n-k ----------- kastrychnіk
marraskuu л-ст-п-д л_______ л-с-а-а- -------- лістапад 0
lіstapad l_______ l-s-a-a- -------- lіstapad
joulukuu снеж--ь с______ с-е-а-ь ------- снежань 0
s-e---n’ s_______ s-e-h-n- -------- snezhan’
Nämä ovat myös kuusi kuukautta. Гэт- --та-сама--эсц- --с-цаў. Г___ – т______ ш____ м_______ Г-т- – т-к-а-а ш-с-ь м-с-ц-ў- ----------------------------- Гэта – таксама шэсць месяцаў. 0
G--- –----s--a---es--’---s-a----. G___ – t______ s______ m_________ G-t- – t-k-a-a s-e-t-’ m-s-a-s-u- --------------------------------- Geta – taksama shests’ mesyatsau.
heinäkuu, elokuu, syyskuu л---н---ж-і--н-, -е--се-ь, л______ ж_______ в________ л-п-н-, ж-і-е-ь- в-р-с-н-, -------------------------- ліпень, жнівень, верасень, 0
lіpen-, -hn-ve-----e--s---, l______ z________ v________ l-p-n-, z-n-v-n-, v-r-s-n-, --------------------------- lіpen’, zhnіven’, verasen’,
lokakuu, marraskuu, joulukuu. к--трыч-ік,-ліс---а--і сн--ан-. к__________ л_______ і с_______ к-с-р-ч-і-, л-с-а-а- і с-е-а-ь- ------------------------------- кастрычнік, лістапад і снежань. 0
k---ry-hn--, ----apa--і ----ha-’. k___________ l_______ і s________ k-s-r-c-n-k- l-s-a-a- і s-e-h-n-. --------------------------------- kastrychnіk, lіstapad і snezhan’.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Latinako elävä kieli?

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Sitä opetetaan kaikkialla maailmassa, ja se on monen valtion virallinen kieli. Aikaisemmin latinalla oli tämä rooli. Latinaa puhuivat alunperin latinalaiset. He asuivat Latiumissa, jonka keskus oli Rooma. Kieli levisi Rooman valtakunnan laajentumisen yhteydessä. Antiikin aikana latina oli monien ihmisten äidinkieli. He asuivat Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Puhuttu latina oli kuitenkin erilaista kuin klassinen latina. Se oli arkikieltä, jota kutsuttiin vulgääriksi latinaksi. Rooman vaikutusvallan alaisilla alueilla oli erilaisia murteita. Keskiaikana murteista kehittyi kansalliskieliä. Latinasta polveutuneet kielet ovat romaanisia kieliä. Niihin kuuluvat italia, espanja ja portugali. Ranska ja romania perustuvat myös latinaan. Mutta latina ei koskaan todella kuollut. Se oli tärkeä kaupallinen kieli aina 1800-luvulle saakka. Se myös oli edelleen koulutettujen kieli. Latinalla on tänäänkin suuri merkitys tieteelle. Monet tekniset käsitteet ovat peräisin latinasta. Sen lisäksi latinaa opetetaan edelleen kouluissa vieraana kielenä. Usein yliopistot edellyttävät latinan taitoa. Latina ei siis ole kuollut, vaikka sitä ei enää puhutakaan. Latina on tullut takaisin viime vuosina. Latinan opiskelijoiden määrä on alkanut jälleen kasvaa. Latinaa pidetään edelleen keinona tutustua monien maiden kieleen ja kulttuuriin. Rohkaistu ja kokeile siis latinaa! Audaces fortuna adiuvat eli onni suosii rohkeaa!