Lauseita

fi Diskossa   »   be На дыскатэцы

46 [neljäkymmentäkuusi]

Diskossa

Diskossa

46 [сорак шэсць]

46 [sorak shests’]

На дыскатэцы

Na dyskatetsy

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Onko tämä paikka vapaa? Ці -ольна-гэт---месца? Ц_ в_____ г____ м_____ Ц- в-л-н- г-т-е м-с-а- ---------------------- Ці вольна гэтае месца? 0
T-----------e--e-mes-sa? T__ v_____ g____ m______ T-і v-l-n- g-t-e m-s-s-? ------------------------ Tsі vol’na getae mestsa?
Voinko istua teidän seuraanne? Дазволі-е---е пры-есці-п--а--з---мі? Д________ м__ п_______ п____ з В____ Д-з-о-і-е м-е п-ы-е-ц- п-б-ч з В-м-? ------------------------------------ Дазволіце мне прысесці побач з Вамі? 0
Dazv--і--e -ne-pry-es-s- p-b-c- z-Va--? D_________ m__ p________ p_____ z V____ D-z-o-і-s- m-e p-y-e-t-і p-b-c- z V-m-? --------------------------------------- Dazvolіtse mne prysestsі pobach z Vamі?
Mielelläni. А--о-н-. А_______ А-в-т-а- -------- Ахвотна. 0
A---o-na. A________ A-h-o-n-. --------- Akhvotna.
Mitä pidätte musiikista? Ц- --да---ц-- --м -----а? Ц_ п_________ В__ м______ Ц- п-д-б-е-ц- В-м м-з-к-? ------------------------- Ці падабаецца Вам музыка? 0
T-і pad-b-e--tsa---m m--yk-? T__ p___________ V__ m______ T-і p-d-b-e-s-s- V-m m-z-k-? ---------------------------- Tsі padabaetstsa Vam muzyka?
Vähän liian kovaa. Д--о-і гучнав-т-я. Д_____ г__________ Д-в-л- г-ч-а-а-а-. ------------------ Даволі гучнаватая. 0
Dav-l- g-chnavataya. D_____ g____________ D-v-l- g-c-n-v-t-y-. -------------------- Davolі guchnavataya.
Mutta bändi soittaa ihan hyvin. А-е----т---р-е--е---і-д----. А__ г___ і____ в_____ д_____ А-е г-р- і-р-е в-л-м- д-б-а- ---------------------------- Але гурт іграе вельмі добра. 0
Ale--ur--іg-----el----d--r-. A__ g___ і____ v_____ d_____ A-e g-r- і-r-e v-l-m- d-b-a- ---------------------------- Ale gurt іgrae vel’mі dobra.
Oletteko usein täällä? Вы---т-ч-с-------е-е? В_ т__ ч____ б_______ В- т-т ч-с-а б-в-е-е- --------------------- Вы тут часта бываеце? 0
Vy-t-t-c-ast- -y-----e? V_ t__ c_____ b________ V- t-t c-a-t- b-v-e-s-? ----------------------- Vy tut chasta byvaetse?
En, tämä on ensimmäinen kerta. Не--ц-п-- --р---ра-. Н__ ц____ п____ р___ Н-, ц-п-р п-р-ы р-з- -------------------- Не, цяпер першы раз. 0
Ne--t-y-per-per-hy-ra-. N__ t______ p_____ r___ N-, t-y-p-r p-r-h- r-z- ----------------------- Ne, tsyaper pershy raz.
En ole ollut täällä ikinä. Я-тут-я--э --к--і--е-б-ў-- -- -ы-а. Я т__ я___ н_____ н_ б__ / н_ б____ Я т-т я-ч- н-к-л- н- б-ў / н- б-л-. ----------------------------------- Я тут яшчэ ніколі не быў / не была. 0
Ya-tut y----he nі-o-і -------/ -e b--a. Y_ t__ y______ n_____ n_ b__ / n_ b____ Y- t-t y-s-c-e n-k-l- n- b-u / n- b-l-. --------------------------------------- Ya tut yashche nіkolі ne byu / ne byla.
Tanssitteko? В--та-ц----? В_ т________ В- т-н-у-ц-? ------------ Вы танцуеце? 0
V- -an----t-e? V_ t__________ V- t-n-s-e-s-? -------------- Vy tantsuetse?
Ehkä myöhemmin. М-жа-б--ь,----н--. М___ б____ п______ М-ж- б-ц-, п-з-е-. ------------------ Можа быць, пазней. 0
Moz-a -yt----paz-e-. M____ b_____ p______ M-z-a b-t-’- p-z-e-. -------------------- Mozha byts’, pazney.
En osaa tanssia niin hyvin. Я-н- --л-мі--об-а-т-н-у-. Я н_ в_____ д____ т______ Я н- в-л-м- д-б-а т-н-у-. ------------------------- Я не вельмі добра танцую. 0
Y- -- ve-’mі----ra-ta-ts--u. Y_ n_ v_____ d____ t________ Y- n- v-l-m- d-b-a t-n-s-y-. ---------------------------- Ya ne vel’mі dobra tantsuyu.
Se on ihan helppoa. Гэ-а-зусім п-о-та. Г___ з____ п______ Г-т- з-с-м п-о-т-. ------------------ Гэта зусім проста. 0
Ge-a--usі- -ros--. G___ z____ p______ G-t- z-s-m p-o-t-. ------------------ Geta zusіm prosta.
Näytän teille. Я-Ва- --к--у. Я В__ п______ Я В-м п-к-ж-. ------------- Я Вам пакажу. 0
Y---a---a--z--. Y_ V__ p_______ Y- V-m p-k-z-u- --------------- Ya Vam pakazhu.
Ei, mieluummin joskus toiste. Н-,---п---ншы--р--а-. Н__ л___ і____ р_____ Н-, л-п- і-ш-м р-з-м- --------------------- Не, лепш іншым разам. 0
N---le-sh--n--y- --z--. N__ l____ і_____ r_____ N-, l-p-h і-s-y- r-z-m- ----------------------- Ne, lepsh іnshym razam.
Odotatteko jotakuta? В----г---ц---ак----? В_ к_______ ч_______ В- к-г-с-ц- ч-к-е-е- -------------------- Вы кагосьці чакаеце? 0
Vy --gos’-s----a-aet--? V_ k________ c_________ V- k-g-s-t-і c-a-a-t-e- ----------------------- Vy kagos’tsі chakaetse?
Kyllä, poikaystävääni. Та-,-ма--о-----а. Т___ м____ с_____ Т-к- м-й-о с-б-а- ----------------- Так, майго сябра. 0
Ta-,---ygo -yabra. T___ m____ s______ T-k- m-y-o s-a-r-. ------------------ Tak, maygo syabra.
Tuolta hän tuleekin! А вос---н -д--,-з--ду за--амі. А в___ ё_ і____ з____ з_ В____ А в-с- ё- і-з-, з-а-у з- В-м-. ------------------------------ А вось ён ідзе, ззаду за Вамі. 0
A-v--’ -on---z-,-z-a-- z-----і. A v___ y__ і____ z____ z_ V____ A v-s- y-n і-z-, z-a-u z- V-m-. ------------------------------- A vos’ yon іdze, zzadu za Vamі.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Perintötekijät vaikuttavat kieleen

Puhumamme kieli riippuu syntyperästämme. Mutta perintötekijätkin ovat vastuussa kielestämme. Skotlantilaiset tutkijat ovat tulleet tähän johtopäätökseen. He tutkivat englannin ja kiinan välisiä eroja. Samalla he löysivät, että perintötekijöilläkin on oma rooli. Perintötekijät nimittäin vaikuttavat aivojemme kehitykseen. Toisin sanoen ne muovaavat aivojemme rakenteita. Sen perusteella määräytyy kykymme oppia kieliä. Kahden perintötekijän geenimuunnokset ovat siinä määrääviä. Jos jotakin tiettyä geenimuunnosta on vähän, kehittyy toonikieliä. Toonikieliä puhuvat siis ihmiset, joilla ei ole näitä geenimuunnoksia. Toonikielissä sanojen merkitys perustuu äänteiden sävelkorkoon. Esimerkiksi kiina luetaan toonikieliin. Jos tämä geenimuunnos on hallitseva, syntyy kuitenkin muita kieliä. Englanti ei ole toonikieli. Tämän geenin muunnokset eivät jakaudu tasaisesti. Se tarkoittaa, että ne esiintyvät vaihtelevasti maailmassa. Kielet pysyvät elossa vain, jos ne siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Se on mahdollista, jos lapset kykenevät matkimaan vanhempiensa kieltä. Eli heidän pitää kyetä oppimaan kieli hyvin. Vain siinä tapauksessa se siirtyy sukupolvelta toiselle. Vanhempi geenimuunnos on se, joka edistää toonikieliä. Siksi menneisyydessä oli todennäköisesti nykyistä enemmän toonikieliä. Mutta geneettisten osatekijöiden merkitystä ei pitäisi liioitella. Ne voivat vain auttaa kielten kehityksen selittämisessä. Ei ole olemassa yhtä perintötekijää englannin tai kiinan kielelle. Kuka tahansa voi oppia minkä tahansa kielen. Et tarvitse sitä varten geenejä, vaan sen sijaan uteliaisuutta ja itsekuria!