Lauseita

fi Kysyä 1   »   be Задаваць пытанні 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шэсцьдзесят два]

62 [shests’dzesyat dva]

Задаваць пытанні 1

Zadavats’ pytannі 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
opiskella в-ч-ц-а в______ в-ч-ц-а ------- вучыцца 0
vuch-t-t-a v_________ v-c-y-s-s- ---------- vuchytstsa
Opiskelevatko oppilaat paljon? В-чні -учацц- --ат? В____ в______ ш____ В-ч-і в-ч-ц-а ш-а-? ------------------- Вучні вучацца шмат? 0
Vuchn- vuch-ts--- --ma-? V_____ v_________ s_____ V-c-n- v-c-a-s-s- s-m-t- ------------------------ Vuchnі vuchatstsa shmat?
Eivät, he opiskelevat vähän. Н---я-ы ---ацца ма-а. Н__ я__ в______ м____ Н-, я-ы в-ч-ц-а м-л-. --------------------- Не, яны вучацца мала. 0
Ne,-yan--v---a-sts- ma-a. N__ y___ v_________ m____ N-, y-n- v-c-a-s-s- m-l-. ------------------------- Ne, yany vuchatstsa mala.
kysyä п-т--ь п_____ п-т-ц- ------ пытаць 0
p-t---’ p______ p-t-t-’ ------- pytats’
Kysyttekö te usein opettajalta? Вы---ста -ы---ц- н---аў----? В_ ч____ п______ н__________ В- ч-с-а п-т-е-е н-с-а-н-к-? ---------------------------- Вы часта пытаеце настаўніка? 0
V--c--sta---t---s--nasta--іk-? V_ c_____ p_______ n__________ V- c-a-t- p-t-e-s- n-s-a-n-k-? ------------------------------ Vy chasta pytaetse nastaunіka?
Ei, en kysy opettajalta usein. Н-- - пы--ю ----н--аста. Н__ я п____ я__ н_______ Н-, я п-т-ю я-о н-ч-с-а- ------------------------ Не, я пытаю яго нячаста. 0
N-- y- -y-ayu --g-----cha-t-. N__ y_ p_____ y___ n_________ N-, y- p-t-y- y-g- n-a-h-s-a- ----------------------------- Ne, ya pytayu yago nyachasta.
vastata ад--зва-ь а________ а-к-з-а-ь --------- адказваць 0
ad-a-v---’ a_________ a-k-z-a-s- ---------- adkazvats’
Vastatkaa, kiitos. Адка-ва-ц-- ка-- ласка. А__________ к___ л_____ А-к-з-а-ц-, к-л- л-с-а- ----------------------- Адказвайце, калі ласка. 0
Adka-vayt-------і-laska. A___________ k___ l_____ A-k-z-a-t-e- k-l- l-s-a- ------------------------ Adkazvaytse, kalі laska.
Minä vastaan. Я ад-азв--. Я а________ Я а-к-з-а-. ----------- Я адказваю. 0
Ya --k-zva-u. Y_ a_________ Y- a-k-z-a-u- ------------- Ya adkazvayu.
työskennellä пр-ц--аць п________ п-а-а-а-ь --------- працаваць 0
p-atsa--t-’ p__________ p-a-s-v-t-’ ----------- pratsavats’
Työskenteleekö hän juuri? Ё- ц---р-пр-цуе? Ё_ ц____ п______ Ё- ц-п-р п-а-у-? ---------------- Ён цяпер працуе? 0
E- -s----r p-at--e? E_ t______ p_______ E- t-y-p-r p-a-s-e- ------------------- En tsyaper pratsue?
Kyllä, hän työskentelee juuri. Так,-ё- цяпер ----у-. Т___ ё_ ц____ п______ Т-к- ё- ц-п-р п-а-у-. --------------------- Так, ён цяпер працуе. 0
T-k, y-n-t---pe- --a-su-. T___ y__ t______ p_______ T-k- y-n t-y-p-r p-a-s-e- ------------------------- Tak, yon tsyaper pratsue.
tulla прых-дзіць п_________ п-ы-о-з-ц- ---------- прыходзіць 0
p----o--іts’ p___________ p-y-h-d-і-s- ------------ prykhodzіts’
Tuletteko te? Вы --ый-з--е? В_ п_________ В- п-ы-д-е-е- ------------- Вы прыйдзеце? 0
Vy -r-y-z-t--? V_ p__________ V- p-y-d-e-s-? -------------- Vy pryydzetse?
Kyllä, tulemme kohta. Так,--- зара- ------е-. Т___ м_ з____ п________ Т-к- м- з-р-з п-ы-д-е-. ----------------------- Так, мы зараз прыйдзем. 0
Tak--my-z---z p---dz--. T___ m_ z____ p________ T-k- m- z-r-z p-y-d-e-. ----------------------- Tak, my zaraz pryydzem.
asua ж--ь ж___ ж-ц- ---- жыць 0
z---s’ z_____ z-y-s- ------ zhyts’
Asutteko te Berliinissä? В- ---я-е ў---рл---? В_ ж_____ ў Б_______ В- ж-в-ц- ў Б-р-і-е- -------------------- Вы жывяце ў Берліне? 0
V- -h---at-e --B-rl---? V_ z________ u B_______ V- z-y-y-t-e u B-r-і-e- ----------------------- Vy zhyvyatse u Berlіne?
Kyllä, asun Berliinissä. Так--я жыв- ў---рлі--. Т___ я ж___ ў Б_______ Т-к- я ж-в- ў Б-р-і-е- ---------------------- Так, я жыву ў Берліне. 0
T--- ---zhy-u u B-r----. T___ y_ z____ u B_______ T-k- y- z-y-u u B-r-і-e- ------------------------ Tak, ya zhyvu u Berlіne.

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!