Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   be Прошлы час 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [восемдзесят тры]

83 [vosemdzesyat try]

Прошлы час 3

[Proshly chas 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
puhua puhelimessa тэ-еф-на-а-ь т___________ т-л-ф-н-в-ц- ------------ тэлефанаваць 0
te-------a--’ t____________ t-l-f-n-v-t-’ ------------- telefanavats’
Minä olen puhunut puhelimessa. Я тэл-ф-н---ў ----------в-ла. Я т__________ / т____________ Я т-л-ф-н-в-ў / т-л-ф-н-в-л-. ----------------------------- Я тэлефанаваў / тэлефанавала. 0
Y--te-e------u /---lefana----. Y_ t__________ / t____________ Y- t-l-f-n-v-u / t-l-f-n-v-l-. ------------------------------ Ya telefanavau / telefanavala.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Я -в-с- час--эл--анав-ў------е-ан-вал-. Я ў____ ч__ т__________ / т____________ Я ў-е-ь ч-с т-л-ф-н-в-ў / т-л-ф-н-в-л-. --------------------------------------- Я ўвесь час тэлефанаваў / тэлефанавала. 0
Y--uve-’-cha- t-lefa------/ ---e-a---al-. Y_ u____ c___ t__________ / t____________ Y- u-e-’ c-a- t-l-f-n-v-u / t-l-f-n-v-l-. ----------------------------------------- Ya uves’ chas telefanavau / telefanavala.
kysyä п---ць п_____ п-т-ц- ------ пытаць 0
py-a--’ p______ p-t-t-’ ------- pytats’
Minä olen kysynyt. Я---та--- п-тал-. Я п____ / п______ Я п-т-ў / п-т-л-. ----------------- Я пытаў / пытала. 0
Ya pytau --p-t-la. Y_ p____ / p______ Y- p-t-u / p-t-l-. ------------------ Ya pytau / pytala.
Minä olen aina kysynyt. Я -ве-ь ч---п-т-ў----ытал-. Я ў____ ч__ п____ / п______ Я ў-е-ь ч-с п-т-ў / п-т-л-. --------------------------- Я ўвесь час пытаў / пытала. 0
Y--uve-’--h-- -yt-u-- -ytal-. Y_ u____ c___ p____ / p______ Y- u-e-’ c-a- p-t-u / p-t-l-. ----------------------------- Ya uves’ chas pytau / pytala.
kertoa а-ав-да-ь а________ а-а-я-а-ь --------- апавядаць 0
ap-vyada--’ a__________ a-a-y-d-t-’ ----------- apavyadats’
Minä olen kertonut. Я---а-яда----а--в----а. Я а_______ / а_________ Я а-а-я-а- / а-а-я-а-а- ----------------------- Я апавядаў / апавядала. 0
Ya apavyad-u /--p-v-ad-la. Y_ a________ / a__________ Y- a-a-y-d-u / a-a-y-d-l-. -------------------------- Ya apavyadau / apavyadala.
Minä olen kertonut koko tarinan. Я р----в-ў-- р--п-в-л- -сю / ў-- --с-о---. Я р_______ / р________ у__ / ў__ г________ Я р-с-а-ё- / р-с-я-а-а у-ю / ў-ю г-с-о-ы-. ------------------------------------------ Я распавёў / распявала усю / ўсю гісторыю. 0
Y--raspa-eu---r-s--avala --y- / us-- -і-t--yyu. Y_ r_______ / r_________ u___ / u___ g_________ Y- r-s-a-e- / r-s-y-v-l- u-y- / u-y- g-s-o-y-u- ----------------------------------------------- Ya raspaveu / raspyavala usyu / usyu gіstoryyu.
oppia в--ыц-а в______ в-ч-ц-а ------- вучыцца 0
vuch-----a v_________ v-c-y-s-s- ---------- vuchytstsa
Minä olen oppinut. Я вуч---я /------а-я. Я в______ / в________ Я в-ч-ў-я / в-ч-л-с-. --------------------- Я вучыўся / вучылася. 0
Y- vu--y--ya-- ---h-l-sy-. Y_ v________ / v__________ Y- v-c-y-s-a / v-c-y-a-y-. -------------------------- Ya vuchyusya / vuchylasya.
Minä olen oppinut koko illan. Я----ы-ся --ву-ыл--- ў-е-ь--е---. Я в______ / в_______ ў____ в_____ Я в-ч-ў-я / в-ч-л-с- ў-е-ь в-ч-р- --------------------------------- Я вучыўся / вучылася ўвесь вечар. 0
Ya --c--u--a---v---yl-sya --e-’ --ch-r. Y_ v________ / v_________ u____ v______ Y- v-c-y-s-a / v-c-y-a-y- u-e-’ v-c-a-. --------------------------------------- Ya vuchyusya / vuchylasya uves’ vechar.
työskennellä пр-цав-ць п________ п-а-а-а-ь --------- працаваць 0
p-at-av-t-’ p__________ p-a-s-v-t-’ ----------- pratsavats’
Minä olen työskennellyt. Я--ра-а----/-п-ац-в-ла. Я п_______ / п_________ Я п-а-а-а- / п-а-а-а-а- ----------------------- Я працаваў / працавала. 0
Ya p--t---a- / pr-ts-----. Y_ p________ / p__________ Y- p-a-s-v-u / p-a-s-v-l-. -------------------------- Ya pratsavau / pratsavala.
Minä olen työskennellyt koko päivän. Я-прац-в-- / -ра----л--у-ес- --ень. Я п_______ / п________ у____ д_____ Я п-а-а-а- / п-а-а-а-а у-е-ь д-е-ь- ----------------------------------- Я працаваў / працавала увесь дзень. 0
Ya-p-at-a----- p-ats-va-- -ve-- ----’. Y_ p________ / p_________ u____ d_____ Y- p-a-s-v-u / p-a-s-v-l- u-e-’ d-e-’- -------------------------------------- Ya pratsavau / pratsavala uves’ dzen’.
syödä е--і е___ е-ц- ---- есці 0
es-sі e____ e-t-і ----- estsі
Minä olen syönyt. Я еў-- е--. Я е_ / е___ Я е- / е-а- ----------- Я еў / ела. 0
Y- -eu-/ y-l-. Y_ y__ / y____ Y- y-u / y-l-. -------------- Ya yeu / yela.
Minä olen syönyt koko ruoan. Я----ў-/-з’--а ус- /-ўсю ежу. Я з___ / з____ у__ / ў__ е___ Я з-е- / з-е-а у-ю / ў-ю е-у- ----------------------------- Я з’еў / з’ела усю / ўсю ежу. 0
Ya -----/--’ela u--u---us-- yez-u. Y_ z___ / z____ u___ / u___ y_____ Y- z-e- / z-e-a u-y- / u-y- y-z-u- ---------------------------------- Ya z’eu / z’ela usyu / usyu yezhu.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!