Мне т-э-----аэра---т.
М__ т____ ў а________
М-е т-э-а ў а-р-п-р-.
---------------------
Мне трэба ў аэрапорт. 0 M-e t--ba u ---apor-.M__ t____ u a________M-e t-e-a u a-r-p-r-.---------------------Mne treba u aeraport.
Мн- т---а---ц--тр--ора--.
М__ т____ ў ц____ г______
М-е т-э-а ў ц-н-р г-р-д-.
-------------------------
Мне трэба ў цэнтр горада. 0 Mne-treb- u --e--r--o-ada.M__ t____ u t_____ g______M-e t-e-a u t-e-t- g-r-d-.--------------------------Mne treba u tsentr gorada.
Я--м-- т---іц- --аэ-апо-т?
Я_ м__ т______ у а________
Я- м-е т-а-і-ь у а-р-п-р-?
--------------------------
Як мне трапіць у аэрапорт? 0 Y-- -ne-----і-s-----e-ap---?Y__ m__ t_______ u a________Y-k m-e t-a-і-s- u a-r-p-r-?----------------------------Yak mne trapіts’ u aeraport?
Як--не-т--пі-- ---эн-р--о--д-?
Я_ м__ т______ у ц____ г______
Я- м-е т-а-і-ь у ц-н-р г-р-д-?
------------------------------
Як мне трапіць у цэнтр горада? 0 Y-k -n--tra--t-’ u ---ntr g---da?Y__ m__ t_______ u t_____ g______Y-k m-e t-a-і-s- u t-e-t- g-r-d-?---------------------------------Yak mne trapіts’ u tsentr gorada?
Што -ожн--п--л-дз--ь --------е?
Ш__ м____ п_________ у г_______
Ш-о м-ж-а п-г-я-з-ц- у г-р-д-е-
-------------------------------
Што можна паглядзець у горадзе? 0 S-t- ----na --g-yadze--’ --go-----?S___ m_____ p___________ u g_______S-t- m-z-n- p-g-y-d-e-s- u g-r-d-e------------------------------------Shto mozhna paglyadzets’ u goradze?
Сх-дзіце-- с---- -о---!
С_______ ў с____ г_____
С-а-з-ц- ў с-а-ы г-р-д-
-----------------------
Схадзіце ў стары горад! 0 Sk--dz-t-e ---t-r--go-a-!S_________ u s____ g_____S-h-d-і-s- u s-a-y g-r-d--------------------------Skhadzіtse u stary gorad!
С-а--іц- --п--т!
С_______ ў п____
С-а-з-ц- ў п-р-!
----------------
Схадзіце ў порт! 0 S-h-dzі-se u p--t!S_________ u p____S-h-d-і-s- u p-r-!------------------Skhadzіtse u port!
300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli.
Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen.
Slaavilaisia kieliä on noin 20.
Tärkein niistä on venäjä.
Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli.
Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa.
Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin.
Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet.
Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki.
Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä.
Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria.
Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä.
Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä.
Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli.
Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään.
Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet.
Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista.
Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään.
Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia.
Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita.
Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot.
Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia.
Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä.
Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen.
Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja.
Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä.
Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä.
Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi:
Wszystko będzie dobrze!