Lauseita

fi Viikonpäivät   »   be Дні тыдня

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [дзевяць]

9 [dzevyats’]

Дні тыдня

Dnі tydnya

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
maanantai паняд--лак п_________ п-н-д-е-а- ---------- панядзелак 0
p---ad----k p__________ p-n-a-z-l-k ----------- panyadzelak
tiistai а-----к а______ а-т-р-к ------- аўторак 0
a---rak a______ a-t-r-k ------- autorak
keskiviikko с-р-да с_____ с-р-д- ------ серада 0
se-a-a s_____ s-r-d- ------ serada
torstai ч-ц-ер ч_____ ч-ц-е- ------ чацвер 0
ch----er c_______ c-a-s-e- -------- chatsver
perjantai п-тні-а п______ п-т-і-а ------- пятніца 0
p----іtsa p________ p-a-n-t-a --------- pyatnіtsa
lauantai с-бота с_____ с-б-т- ------ субота 0
s-bo-a s_____ s-b-t- ------ subota
sunnuntai нядзеля н______ н-д-е-я ------- нядзеля 0
ny---e-ya n________ n-a-z-l-a --------- nyadzelya
viikko тыд-ень т______ т-д-е-ь ------- тыдзень 0
tyd--n’ t______ t-d-e-’ ------- tydzen’
maanantaista sunnuntaihin з------з--ка да----з--і з п_________ д_ н______ з п-н-д-е-к- д- н-д-е-і ----------------------- з панядзелка да нядзелі 0
z-p----dze-ka da ----z--і z p__________ d_ n_______ z p-n-a-z-l-a d- n-a-z-l- ------------------------- z panyadzelka da nyadzelі
Ensimmäinen päivä on maanantai. Пе-шы -зен--- -----з-лак. П____ д____ – п__________ П-р-ы д-е-ь – п-н-д-е-а-. ------------------------- Першы дзень – панядзелак. 0
P---h- ---n- - pan--d-e---. P_____ d____ – p___________ P-r-h- d-e-’ – p-n-a-z-l-k- --------------------------- Pershy dzen’ – panyadzelak.
Toinen päivä on tiistai. Др--і-д-ен- - ---ор--. Д____ д____ – а_______ Д-у-і д-е-ь – а-т-р-к- ---------------------- Другі дзень – аўторак. 0
D---і-dzen--– -u----k. D____ d____ – a_______ D-u-і d-e-’ – a-t-r-k- ---------------------- Drugі dzen’ – autorak.
Kolmas päivä on keskiviikko. Т-эці --е-- –--е--д-. Т____ д____ – с______ Т-э-і д-е-ь – с-р-д-. --------------------- Трэці дзень – серада. 0
Tr-tsі -zen--- s-ra--. T_____ d____ – s______ T-e-s- d-e-’ – s-r-d-. ---------------------- Tretsі dzen’ – serada.
Neljäs päivä on torstai. Ч--вё-ты-----ь-– ---в-р. Ч_______ д____ – ч______ Ч-ц-ё-т- д-е-ь – ч-ц-е-. ------------------------ Чацвёрты дзень – чацвер. 0
Ch--sv-rt--d--n--–-c--tsv--. C_________ d____ – c________ C-a-s-e-t- d-e-’ – c-a-s-e-. ---------------------------- Chatsverty dzen’ – chatsver.
Viides päivä on perjantai. П--- ---------ят--ц-. П___ д____ – п_______ П-т- д-е-ь – п-т-і-а- --------------------- Пяты дзень – пятніца. 0
P-a----zen--– p-a--і-s-. P____ d____ – p_________ P-a-y d-e-’ – p-a-n-t-a- ------------------------ Pyaty dzen’ – pyatnіtsa.
Kuudes päivä on lauantai. Шо-ты -з--ь-–---бот-. Ш____ д____ – с______ Ш-с-ы д-е-ь – с-б-т-. --------------------- Шосты дзень – субота. 0
Sho--- -zen’-- ---ot-. S_____ d____ – s______ S-o-t- d-e-’ – s-b-t-. ---------------------- Shosty dzen’ – subota.
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Сё-- --е---– няд---я. С___ д____ – н_______ С-м- д-е-ь – н-д-е-я- --------------------- Сёмы дзень – нядзеля. 0
Sem----en--- ----zely-. S___ d____ – n_________ S-m- d-e-’ – n-a-z-l-a- ----------------------- Semy dzen’ – nyadzelya.
Viikossa on seitsemän päivää. У тыд-і--е---зё-. У т____ с__ д____ У т-д-і с-м д-ё-. ----------------- У тыдні сем дзён. 0
U tydnі --m -zen. U t____ s__ d____ U t-d-і s-m d-e-. ----------------- U tydnі sem dzen.
Teemme töitä viisi päivää viikossa. М- прац-ем ----кі -яц- дз--. М_ п______ т_____ п___ д____ М- п-а-у-м т-л-к- п-ц- д-ё-. ---------------------------- Мы працуем толькі пяць дзён. 0
M- -rat-ue- -o-’k- p---s- d-en. M_ p_______ t_____ p_____ d____ M- p-a-s-e- t-l-k- p-a-s- d-e-. ------------------------------- My pratsuem tol’kі pyats’ dzen.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!