Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   hy անցյալ 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ութանասուներեք]

83 [ut’anasunerek’]

անցյալ 3

ants’yal 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
puhua puhelimessa զ----հար-լ զ_________ զ-ն-ա-ա-ե- ---------- զանգահարել 0
z-ngah--el z_________ z-n-a-a-e- ---------- zangaharel
Minä olen puhunut puhelimessa. Ե- --նգ-հա----է-: Ե_ զ_________ է__ Ե- զ-ն-ա-ա-ե- է-: ----------------- Ես զանգահարել էի: 0
Yes-----aha-e---i Y__ z_________ e_ Y-s z-n-a-a-e- e- ----------------- Yes zangaharel ei
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Ե- -ի ա---ղջ -ամանա---անգահ-րում--ի: Ե_ մ_ ա_____ ժ______ զ__________ է__ Ե- մ- ա-բ-ղ- ժ-մ-ն-կ զ-ն-ա-ա-ո-մ է-: ------------------------------------ Ես մի ամբողջ ժամանակ զանգահարում էի: 0
Yes -i---bo--- z-----ak--------r-m ei Y__ m_ a______ z_______ z_________ e_ Y-s m- a-b-g-j z-a-a-a- z-n-a-a-u- e- ------------------------------------- Yes mi amboghj zhamanak zangaharum ei
kysyä հա--ն-լ հ______ հ-ր-ն-լ ------- հարցնել 0
h--t----l h________ h-r-s-n-l --------- harts’nel
Minä olen kysynyt. Ես---րցրել-է-: Ե_ հ______ է__ Ե- հ-ր-ր-լ է-: -------------- Ես հարցրել էի: 0
Yes--a----r----i Y__ h________ e_ Y-s h-r-s-r-l e- ---------------- Yes harts’rel ei
Minä olen aina kysynyt. Ես մի---հ-ր--ե- -ի: Ե_ մ___ հ______ է__ Ե- մ-շ- հ-ր-ր-լ է-: ------------------- Ես միշտ հարցրել էի: 0
Ye- -i----harts’-e---i Y__ m____ h________ e_ Y-s m-s-t h-r-s-r-l e- ---------------------- Yes misht harts’rel ei
kertoa պ-տ-ել պ_____ պ-տ-ե- ------ պատմել 0
pa-mel p_____ p-t-e- ------ patmel
Minä olen kertonut. Ես-պ----- --: Ե_ պ_____ է__ Ե- պ-տ-ե- է-: ------------- Ես պատմել էի: 0
Ye- pa-m-l-ei Y__ p_____ e_ Y-s p-t-e- e- ------------- Yes patmel ei
Minä olen kertonut koko tarinan. Ե- ----ղջ -ա---ւ-յու------մ-լ էի: Ե_ ա_____ պ___________ պ_____ է__ Ե- ա-բ-ղ- պ-տ-ո-թ-ո-ն- պ-տ-ե- է-: --------------------------------- Ես ամբողջ պատմությունը պատմել էի: 0
Yes-a------ p-tm--’-u----a-me- -i Y__ a______ p__________ p_____ e_ Y-s a-b-g-j p-t-u-’-u-y p-t-e- e- --------------------------------- Yes amboghj patmut’yuny patmel ei
oppia սո--րել ս______ ս-վ-ր-լ ------- սովորել 0
s----el s______ s-v-r-l ------- sovorel
Minä olen oppinut. Ես ս--ո-ե---ի: Ե_ ս______ է__ Ե- ս-վ-ր-լ է-: -------------- Ես սովորել էի: 0
Yes-s--ore---i Y__ s______ e_ Y-s s-v-r-l e- -------------- Yes sovorel ei
Minä olen oppinut koko illan. Ես -մբող----ե-ո--ո----լ էի: Ե_ ա_____ ե____ ս______ է__ Ե- ա-բ-ղ- ե-ե-ո ս-վ-ր-լ է-: --------------------------- Ես ամբողջ երեկո սովորել էի: 0
Y-s a---g------e---sov---l-ei Y__ a______ y_____ s______ e_ Y-s a-b-g-j y-r-k- s-v-r-l e- ----------------------------- Yes amboghj yereko sovorel ei
työskennellä ա--ատել ա______ ա-խ-տ-լ ------- աշխատել 0
a-hkh-t-l a________ a-h-h-t-l --------- ashkhatel
Minä olen työskennellyt. Ես ------լ --: Ե_ ա______ է__ Ե- ա-խ-տ-լ է-: -------------- Ես աշխատել էի: 0
Ye----hk-a--l ei Y__ a________ e_ Y-s a-h-h-t-l e- ---------------- Yes ashkhatel ei
Minä olen työskennellyt koko päivän. Ես -մբ--ջ-----աշ--տել-է-: Ե_ ա_____ օ__ ա______ է__ Ե- ա-բ-ղ- օ-ը ա-խ-տ-լ է-: ------------------------- Ես ամբողջ օրը աշխատել էի: 0
Yes---boghj--r- ---k--t-l ei Y__ a______ o__ a________ e_ Y-s a-b-g-j o-y a-h-h-t-l e- ---------------------------- Yes amboghj ory ashkhatel ei
syödä ուտել ո____ ո-տ-լ ----- ուտել 0
u-el u___ u-e- ---- utel
Minä olen syönyt. Ե---եր---ե-: Ե_ կ____ ե__ Ե- կ-ր-լ ե-: ------------ Ես կերել եմ: 0
Y-s k-re- yem Y__ k____ y__ Y-s k-r-l y-m ------------- Yes kerel yem
Minä olen syönyt koko ruoan. Ես---բո-ջ-ուտել-ք- ---ել եմ: Ե_ ա_____ ո_______ կ____ ե__ Ե- ա-բ-ղ- ո-տ-լ-ք- կ-ր-լ ե-: ---------------------------- Ես ամբողջ ուտելիքը կերել եմ: 0
Y----mbo--j ut--ik’- ke--l --m Y__ a______ u_______ k____ y__ Y-s a-b-g-j u-e-i-’- k-r-l y-m ------------------------------ Yes amboghj utelik’y kerel yem

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!