Lauseita

fi iso – pieni   »   hy մեծ - փոքր

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [վաթսունութ]

68 [vat’sunut’]

մեծ - փոքր

[mets - p’vok’r]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
iso ja pieni մ-ծ - փոքր մ__ և փ___ մ-ծ և փ-ք- ---------- մեծ և փոքր 0
m----y---p’vo-’r m___ y__ p______ m-t- y-v p-v-k-r ---------------- mets yev p’vok’r
Elefantti on iso. Փիղը--եծ-է: Փ___ մ__ է_ Փ-ղ- մ-ծ է- ----------- Փիղը մեծ է: 0
P--g-y me-- e P_____ m___ e P-i-h- m-t- e ------------- P’ighy mets e
Hiiri on pieni. Մո-կը--ո---է: Մ____ փ___ է_ Մ-ւ-ը փ-ք- է- ------------- Մուկը փոքր է: 0
Mu-----vok’r-e M___ p______ e M-k- p-v-k-r e -------------- Muky p’vok’r e
pimeä ja valoisa մու- և լու----ր մ___ և լ_______ մ-ւ- և լ-ւ-ա-ո- --------------- մութ և լուսավոր 0
m--’--ev ----vor m___ y__ l______ m-t- y-v l-s-v-r ---------------- mut’ yev lusavor
Yö on pimeä. Գի---- --ւ- է: Գ_____ մ___ է_ Գ-շ-ր- մ-ւ- է- -------------- Գիշերը մութ է: 0
Gi---ry-mu---e G______ m___ e G-s-e-y m-t- e -------------- Gishery mut’ e
Päivä on valoisa. Օր- -ա---ռ -: Օ__ պ_____ է_ Օ-ը պ-յ-ա- է- ------------- Օրը պայծառ է: 0
Ory---yts--- e O__ p_______ e O-y p-y-s-r- e -------------- Ory paytsarr e
vanha ja nuori ծեր ---ր-տ--ա-դ ծ__ և ե________ ծ-ր և ե-ի-ա-ա-դ --------------- ծեր և երիտասարդ 0
ts-r -e- -erita---d t___ y__ y_________ t-e- y-v y-r-t-s-r- ------------------- tser yev yeritasard
Isoisämme on hyvin vanha. Մ-ր --պ-կը շա- --ր--: Մ__ պ_____ շ__ ծ__ է_ Մ-ր պ-պ-կ- շ-տ ծ-ր է- --------------------- Մեր պապիկը շատ ծեր է: 0
Me- -api-y s----ts-- e M__ p_____ s___ t___ e M-r p-p-k- s-a- t-e- e ---------------------- Mer papiky shat tser e
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. Յ-թ-ն-ս--- տ-ր----ա- նա-ե----ս-ր- --: Յ_________ տ___ ա___ ն_ ե________ է__ Յ-թ-ն-ս-ւ- տ-ր- ա-ա- ն- ե-ի-ա-ա-դ է-: ------------------------------------- Յոթանասուն տարի առաջ նա երիտասարդ էր: 0
Y----nasun---ri --r-- na yer--as--d -r Y_________ t___ a____ n_ y_________ e_ Y-t-a-a-u- t-r- a-r-j n- y-r-t-s-r- e- -------------------------------------- Yot’anasun tari arraj na yeritasard er
kaunis ja ruma գեղե-իկ-և տգեղ գ______ և տ___ գ-ղ-ց-կ և տ-ե- -------------- գեղեցիկ և տգեղ 0
geg--ts’-- -ev t-e-h g_________ y__ t____ g-g-e-s-i- y-v t-e-h -------------------- geghets’ik yev tgegh
Perhonen on kaunis. Թ--ե---գ--եց-կ-է: Թ_____ գ______ է_ Թ-թ-ռ- գ-ղ-ց-կ է- ----------------- Թիթեռը գեղեցիկ է: 0
T--t--e-ry ---het---- e T_________ g_________ e T-i-’-e-r- g-g-e-s-i- e ----------------------- T’it’yerry geghets’ik e
Hämähäkki on ruma. Սա------եղ -: Ս____ տ___ է_ Ս-ր-ը տ-ե- է- ------------- Սարդը տգեղ է: 0
Sa--- -g--h e S____ t____ e S-r-y t-e-h e ------------- Sardy tgegh e
lihava ja laiha գ-- - նի--ր գ__ և ն____ գ-ր և ն-հ-ր ----------- գեր և նիհար 0
ge----v -i--r g__ y__ n____ g-r y-v n-h-r ------------- ger yev nihar
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Կի---հարյո----ի-------վ-գեր--: Կ___ հ______ կ_________ գ__ է_ Կ-ն- հ-ր-ո-ր կ-լ-գ-ա-ո- գ-ր է- ------------------------------ Կինը հարյուր կիլոգրամով գեր է: 0
Kiny--a-y-r-k-----a-ov ----e K___ h_____ k_________ g__ e K-n- h-r-u- k-l-g-a-o- g-r e ---------------------------- Kiny haryur kilogramov ger e
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Տղ---րդը հ-ս--- -իլոգրամո---իհա--է: Տ_______ հ_____ կ_________ ն____ է_ Տ-ա-ա-դ- հ-ս-ւ- կ-լ-գ-ա-ո- ն-հ-ր է- ----------------------------------- Տղամարդը հիսուն կիլոգրամով նիհար է: 0
T--amar-y---s---k-lo--a-ov--ihar-e T________ h____ k_________ n____ e T-h-m-r-y h-s-n k-l-g-a-o- n-h-r e ---------------------------------- Tghamardy hisun kilogramov nihar e
kallis ja halpa թ--կ և--ժ-ն թ___ և է___ թ-ն- և է-ա- ----------- թանկ և էժան 0
t’-nk-yev -z--n t____ y__ e____ t-a-k y-v e-h-n --------------- t’ank yev ezhan
Auto on kallis. Մեք-ն-- -ա-կ -: Մ______ թ___ է_ Մ-ք-ն-ն թ-ն- է- --------------- Մեքենան թանկ է: 0
Mek-y-na--t’--k-e M________ t____ e M-k-y-n-n t-a-k e ----------------- Mek’yenan t’ank e
Sanomalehti on halpa. Թ---ը-է--- -: Թ____ է___ է_ Թ-ր-ը է-ա- է- ------------- Թերթը էժան է: 0
T’yert---e-ha- e T_______ e____ e T-y-r-’- e-h-n e ---------------- T’yert’y ezhan e

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…