Lauseita

fi Kaupungissa   »   hy քաղաքում

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [քսանհինգ]

25 [k’sanhing]

քաղաքում

k’aghak’um

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Ես--ւզ-ւմ-եմ-գն-----կա-ո----ին-կայարա-: Ե_ ո_____ ե_ գ___ ե___________ կ_______ Ե- ո-զ-ւ- ե- գ-ա- ե-կ-թ-ւ-ա-ի- կ-յ-ր-ն- --------------------------------------- Ես ուզում եմ գնալ երկաթուղային կայարան: 0
Ye- ---- -e- -na- --r-at’-gh--in --y---n Y__ u___ y__ g___ y_____________ k______ Y-s u-u- y-m g-a- y-r-a-’-g-a-i- k-y-r-n ---------------------------------------- Yes uzum yem gnal yerkat’ughayin kayaran
Tahdon lentokentälle. Ես -ւզ-ւմ ե---ն-- օդ-----կ---ն: Ե_ ո_____ ե_ գ___ օ____________ Ե- ո-զ-ւ- ե- գ-ա- օ-ա-ա-ա-ա-ա-: ------------------------------- Ես ուզում եմ գնալ օդանավակայան: 0
Yes u-um-y-m g-a- o-a-a-a-ay-n Y__ u___ y__ g___ o___________ Y-s u-u- y-m g-a- o-a-a-a-a-a- ------------------------------ Yes uzum yem gnal odanavakayan
Tahdon keskustaan. Ես ու-ու- -մ գ-ալ քաղ--ի --նտ---: Ե_ ո_____ ե_ գ___ ք_____ կ_______ Ե- ո-զ-ւ- ե- գ-ա- ք-ղ-ք- կ-ն-ր-ն- --------------------------------- Ես ուզում եմ գնալ քաղաքի կենտրոն: 0
Y-s-u--m --m gnal-k----a--i-k---r-n Y__ u___ y__ g___ k________ k______ Y-s u-u- y-m g-a- k-a-h-k-i k-n-r-n ----------------------------------- Yes uzum yem gnal k’aghak’i kentron
Miten pääsen rautatieasemalle? Ին-պե՞- գնամ ---ա-ո---յ-ն---յ----: Ի______ գ___ ե___________ կ_______ Ի-չ-ե-ս գ-ա- ե-կ-թ-ւ-ա-ի- կ-յ-ր-ն- ---------------------------------- Ինչպե՞ս գնամ երկաթուղային կայարան: 0
In-h’-e-s --a--y--kat--gh--in k---ran I________ g___ y_____________ k______ I-c-’-e-s g-a- y-r-a-’-g-a-i- k-y-r-n ------------------------------------- Inch’pe՞s gnam yerkat’ughayin kayaran
Miten pääsen lentokentälle? Ին-պ--- գն----դ---վակ-յա-: Ի______ գ___ օ____________ Ի-չ-ե-ս գ-ա- օ-ա-ա-ա-ա-ա-: -------------------------- Ինչպե՞ս գնամ օդանավակայան: 0
I--h’pe՞s----m -d-n----ayan I________ g___ o___________ I-c-’-e-s g-a- o-a-a-a-a-a- --------------------------- Inch’pe՞s gnam odanavakayan
Miten pääsen keskustaan? Ի-չ--՞ս գ--- ---աքի-կ-նտ---: Ի______ գ___ ք_____ կ_______ Ի-չ-ե-ս գ-ա- ք-ղ-ք- կ-ն-ր-ն- ---------------------------- Ինչպե՞ս գնամ քաղաքի կենտրոն: 0
I-ch’--------- k--g-a--i -ent--n I________ g___ k________ k______ I-c-’-e-s g-a- k-a-h-k-i k-n-r-n -------------------------------- Inch’pe՞s gnam k’aghak’i kentron
Tarvitsen taksin. Ի-ձ տա----է-----ավոր: Ի__ տ____ է հ________ Ի-ձ տ-ք-ի է հ-ր-ա-ո-: --------------------- Ինձ տաքսի է հարկավոր: 0
I--z----’s--e --rk--or I___ t_____ e h_______ I-d- t-k-s- e h-r-a-o- ---------------------- Indz tak’si e harkavor
Tarvitsen kaupungin kartan. Ի-ձ -աղ-քի քա-տեզ-է -ար----ր: Ի__ ք_____ ք_____ է հ________ Ի-ձ ք-ղ-ք- ք-ր-ե- է հ-ր-ա-ո-: ----------------------------- Ինձ քաղաքի քարտեզ է հարկավոր: 0
Indz k--g-ak’i -’ar----e--a--a--r I___ k________ k______ e h_______ I-d- k-a-h-k-i k-a-t-z e h-r-a-o- --------------------------------- Indz k’aghak’i k’artez e harkavor
Tarvitsen hotellin. Ի-ձ հ-ո-րա-ոց-է-հարկավ-ր: Ի__ հ________ է հ________ Ի-ձ հ-ո-ր-ն-ց է հ-ր-ա-ո-: ------------------------- Ինձ հյուրանոց է հարկավոր: 0
In-z h-urano-s’ e-ha-ka-or I___ h_________ e h_______ I-d- h-u-a-o-s- e h-r-a-o- -------------------------- Indz hyuranots’ e harkavor
Tahtoisin vuokrata auton. Ե- ու-ու--եմ--վ-ոմ---ն---ար-ել: Ե_ ո_____ ե_ ա_________ վ______ Ե- ո-զ-ւ- ե- ա-տ-մ-ք-ն- վ-ր-ե-: ------------------------------- Ես ուզում եմ ավտոմեքենա վարձել: 0
Yes u--- -e- av--m----e---v---zel Y__ u___ y__ a___________ v______ Y-s u-u- y-m a-t-m-k-y-n- v-r-z-l --------------------------------- Yes uzum yem avtomek’yena vardzel
Tässä on luottokorttini. Ս------ա-կային -ար-ն -: Ս_ ի_ վ_______ ք____ է_ Ս- ի- վ-ր-ա-ի- ք-ր-ն է- ----------------------- Սա իմ վարկային քարտն է: 0
S- -m-v--kay-- k’-r-n e S_ i_ v_______ k_____ e S- i- v-r-a-i- k-a-t- e ----------------------- Sa im varkayin k’artn e
Tässä on ajokorttini. Սա-իմ --ր-ր----- իրավո--քն է: Ս_ ի_ վ_________ ի________ է_ Ս- ի- վ-ր-ր-ա-ա- ի-ա-ո-ն-ն է- ----------------------------- Սա իմ վարորդական իրավունքն է: 0
S-----v----dakan-iravu--’n e S_ i_ v_________ i________ e S- i- v-r-r-a-a- i-a-u-k-n e ---------------------------- Sa im varordakan iravunk’n e
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Ի--չ----ք--ա---- տեսնելո-: Ի___ կ_ ք_______ տ________ Ի-ն- կ- ք-ղ-ք-ւ- տ-ս-ե-ո-: -------------------------- Ի՞նչ կա քաղաքում տեսնելու: 0
I՞n-h’--- k--g-ak’u---e----u I_____ k_ k_________ t______ I-n-h- k- k-a-h-k-u- t-s-e-u ---------------------------- I՞nch’ ka k’aghak’um tesnelu
Menkää vanhaankaupunkiin. Գ-ացե--դ--ի-հի--քա--ք: Գ_____ դ___ հ__ ք_____ Գ-ա-ե- դ-պ- հ-ն ք-ղ-ք- ---------------------- Գնացեք դեպի հին քաղաք: 0
G-at-’--k-----i hi---’ag-a-’ G_________ d___ h__ k_______ G-a-s-y-k- d-p- h-n k-a-h-k- ---------------------------- Gnats’yek’ depi hin k’aghak’
Tehkää kiertoajelu. Քաղ-քո----րջ-յ- արե-: Ք_______ շ_____ ա____ Ք-ղ-ք-ւ- շ-ջ-յ- ա-ե-: --------------------- Քաղաքում շրջայց արեք: 0
K’ag--k’-m-s-r----s--arek’ K_________ s________ a____ K-a-h-k-u- s-r-a-t-’ a-e-’ -------------------------- K’aghak’um shrjayts’ arek’
Menkää satamaan. Գ---եք-դ--- նավ-հ-ն-ի--: Գ_____ դ___ ն___________ Գ-ա-ե- դ-պ- ն-վ-հ-ն-ի-տ- ------------------------ Գնացեք դեպի նավահանգիստ: 0
Gn----y--’-dep- n-v--a-g--t G_________ d___ n__________ G-a-s-y-k- d-p- n-v-h-n-i-t --------------------------- Gnats’yek’ depi navahangist
Tehkää satamakierros. Ն-վահան-ստ-ւմ--րջա-ց կատ-ր--: Ն____________ շ_____ կ_______ Ն-վ-հ-ն-ս-ո-մ շ-ջ-յ- կ-տ-ր-ք- ----------------------------- Նավահանգստում շրջայց կատարեք: 0
N-----n--t----hr-a-t-’ ka--re-’ N___________ s________ k_______ N-v-h-n-s-u- s-r-a-t-’ k-t-r-k- ------------------------------- Navahangstum shrjayts’ katarek’
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Է-----չ-տ-սա-ժ----------կ--: Է_ ի___ տ_______ վ_____ կ___ Է- ի-ն- տ-ս-ր-ա- վ-յ-ե- կ-ն- ---------------------------- Էլ ի՞նչ տեսարժան վայրեր կան: 0
E--i՞-ch’ t-------n--ayr-r k-n E_ i_____ t________ v_____ k__ E- i-n-h- t-s-r-h-n v-y-e- k-n ------------------------------ El i՞nch’ tesarzhan vayrer kan

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!