Lauseita

fi Small Talk 1   »   ca Conversa 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [vint]

Conversa 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi katalaani Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Pos----c-m--e! P_____ c______ P-s-’- c-m-d-! -------------- Posi’s còmode! 0
Olkaa kuin kotonanne. F-c--co- a ca--! F___ c__ a c____ F-c- c-m a c-s-! ---------------- Faci com a casa! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Q-è -o--p-r-b-u-e? Q__ v__ p__ b_____ Q-è v-l p-r b-u-e- ------------------ Què vol per beure? 0
Pidättekö musiikista? Li---rada la -ú----? L_ a_____ l_ m______ L- a-r-d- l- m-s-c-? -------------------- Li agrada la música? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. M’-n-a-t- -----s-ca-c--s-ica. M________ l_ m_____ c________ M-e-c-n-a l- m-s-c- c-à-s-c-. ----------------------------- M’encanta la música clàssica. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Els--e-s--Ds--ón---u-. E__ m___ C__ s__ a____ E-s m-u- C-s s-n a-u-. ---------------------- Els meus CDs són aquí. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Q-- -oca -l-u--i--tru---t-mus-ca- v-s--? Q__ t___ a____ i_________ m______ v_____ Q-e t-c- a-g-n i-s-r-m-n- m-s-c-l v-s-è- ---------------------------------------- Que toca algun instrument musical vostè? 0
Tässä on minun kitarani. A-uest- é--l- m-v---u--a-r-. A______ é_ l_ m___ g________ A-u-s-a é- l- m-v- g-i-a-r-. ---------------------------- Aquesta és la meva guitarra. 0
Laulatteko te mielellänne? Qu- l- ---a-a-cant-r? Q__ l_ a_____ c______ Q-e l- a-r-d- c-n-a-? --------------------- Que li agrada cantar? 0
Onko teillä lapsia? Té-f-----v--tè? T_ f____ v_____ T- f-l-s v-s-è- --------------- Té fills vostè? 0
Onko teillä koira? T- -n--os-vo-tè? T_ u_ g__ v_____ T- u- g-s v-s-è- ---------------- Té un gos vostè? 0
Onko teillä kissa? T- u---at----t-? T_ u_ g__ v_____ T- u- g-t v-s-è- ---------------- Té un gat vostè? 0
Tässä ovat kirjani. A--í-só- --s -eu--l---res. A___ s__ e__ m___ l_______ A-u- s-n e-s m-u- l-i-r-s- -------------------------- Aquí són els meus llibres. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Ara -sti--ll--in------------b-e. A__ e____ l______ a_____ l______ A-a e-t-c l-e-i-t a-u-s- l-i-r-. -------------------------------- Ara estic llegint aquest llibre. 0
Mitä te luette mielellänne? Qu--u---g-a-a ---g-r? Q__ u_ a_____ l______ Q-è u- a-r-d- l-e-i-? --------------------- Què us agrada llegir? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Li -grada----r----on-e---? L_ a_____ a___ a c________ L- a-r-d- a-a- a c-n-e-t-? -------------------------- Li agrada anar a concerts? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Li--gr-da-an-- -- t----e? L_ a_____ a___ a_ t______ L- a-r-d- a-a- a- t-a-r-? ------------------------- Li agrada anar al teatre? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Li-agr--a---a--- -’òpera? L_ a_____ a___ a l_______ L- a-r-d- a-a- a l-ò-e-a- ------------------------- Li agrada anar a l’òpera? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + katalaani (1-100) MP3 katalaani (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!