Lauseita

fi Numerot   »   am ቁጥሮች

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [ሰባት]

7 [sebati]

ቁጥሮች

[k’ut’irochi]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
Minä lasken: እ- እቆ-ራ--፦ እ_ እ______ እ- እ-ጥ-ለ-፦ ---------- እኔ እቆጥራለው፦ 0
inē i-’-t----l--i:- i__ i______________ i-ē i-’-t-i-a-e-i-- ------------------- inē ik’ot’iralewi:-
yksi, kaksi, kolme አን---ሁለት-፤--ት አ___ ሁ__ ፤___ አ-ድ- ሁ-ት ፤-ስ- ------------- አንድ፤ ሁለት ፤ሶስት 0
ā-id-;-h-let- ;sosi-i ā_____ h_____ ;______ ā-i-i- h-l-t- ;-o-i-i --------------------- ānidi; huleti ;sositi
Minä lasken kolmeen. እ----ስ- -ጠ-ኩ። እ__ ሶ__ ቆ____ እ-ከ ሶ-ት ቆ-ር-። ------------- እስከ ሶስት ቆጠርኩ። 0
i-i-- sos--i-k’-t-eri-u. i____ s_____ k__________ i-i-e s-s-t- k-o-’-r-k-. ------------------------ isike sositi k’ot’eriku.
Minä lasken eteenpäin. እኔ-ተ-ማ-----ራለ-፦ እ_ ተ___ እ______ እ- ተ-ማ- እ-ጥ-ለ-፦ --------------- እኔ ተጨማሪ እቆጥራለው፦ 0
in--te-h-e-a-ī i-’-t-i---ew--- i__ t_________ i______________ i-ē t-c-’-m-r- i-’-t-i-a-e-i-- ------------------------------ inē tech’emarī ik’ot’iralewi:-
neljä, viisi, kuusi አራ--፤ አ-ስት-----ስት አ__ ፤ አ___ ፤ ስ___ አ-ት ፤ አ-ስ- ፤ ስ-ስ- ----------------- አራት ፤ አምስት ፤ ስድስት 0
ār----;--mi-i-i --sidi--ti ā____ ; ā______ ; s_______ ā-a-i ; ā-i-i-i ; s-d-s-t- -------------------------- ārati ; āmisiti ; sidisiti
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän ሰ-- ፤---ን--- --ኝ ሰ__ ፤ ስ___ ፤ ዘ__ ሰ-ት ፤ ስ-ን- ፤ ዘ-ኝ ---------------- ሰባት ፤ ስምንት ፤ ዘጠኝ 0
s-bati-;-s-m-niti-;-----e--i s_____ ; s_______ ; z_______ s-b-t- ; s-m-n-t- ; z-t-e-y- ---------------------------- sebati ; siminiti ; zet’enyi
Minä lasken. እ-------ው። እ_ እ______ እ- እ-ጥ-ለ-። ---------- እኔ እቆጥራለው። 0
inē i-’--’ir-lewi. i__ i_____________ i-ē i-’-t-i-a-e-i- ------------------ inē ik’ot’iralewi.
Sinä lasket. አ-ተ/---ቆ-ራለህ/--ለ-። አ____ ት___________ አ-ተ-ቺ ት-ጥ-ለ-/-ያ-ሽ- ------------------ አንተ/ቺ ትቆጥራለህ/ሪያለሽ። 0
ān-t-/c-ī----’--’-r-----/-īya-e---. ā________ t________________________ ā-i-e-c-ī t-k-o-’-r-l-h-/-ī-a-e-h-. ----------------------------------- ānite/chī tik’ot’iralehi/rīyaleshi.
Hän laskee. እ--ይቆጥራል። እ_ ይ_____ እ- ይ-ጥ-ል- --------- እሱ ይቆጥራል። 0
i----i-’-t’i-al-. i__ y____________ i-u y-k-o-’-r-l-. ----------------- isu yik’ot’irali.
Yksi. Ensimmäinen. አ---–----ኛ አ__ – አ___ አ-ድ – አ-ደ- ---------- አንድ – አንደኛ 0
ānid--- ā------a ā____ – ā_______ ā-i-i – ā-i-e-y- ---------------- ānidi – ānidenya
Kaksi. Toinen. ሁለት – --ተኛ ሁ__ – ሁ___ ሁ-ት – ሁ-ተ- ---------- ሁለት – ሁለተኛ 0
h---t- --h---ten-a h_____ – h________ h-l-t- – h-l-t-n-a ------------------ huleti – huletenya
Kolme. Kolmas. ሶ-- - ---ኛ ሶ__ – ሶ___ ሶ-ት – ሶ-ተ- ---------- ሶስት – ሶስተኛ 0
so-i-i – --si-e-ya s_____ – s________ s-s-t- – s-s-t-n-a ------------------ sositi – sositenya
Neljä. Neljäs. አራ--–-አራ-ኛ አ__ – አ___ አ-ት – አ-ተ- ---------- አራት – አራተኛ 0
ār------ār-t---a ā____ – ā_______ ā-a-i – ā-a-e-y- ---------------- ārati – āratenya
Viisi. Viides. አም-- - አምስተኛ አ___ – አ____ አ-ስ- – አ-ስ-ኛ ------------ አምስት – አምስተኛ 0
āmisi---- --i--tenya ā______ – ā_________ ā-i-i-i – ā-i-i-e-y- -------------------- āmisiti – āmisitenya
Kuusi. Kuudes. ስ-ስት –-ስ-ስ-ኛ ስ___ – ስ____ ስ-ስ- – ስ-ስ-ኛ ------------ ስድስት – ስድስተኛ 0
s-di--t--------si-enya s_______ – s__________ s-d-s-t- – s-d-s-t-n-a ---------------------- sidisiti – sidisitenya
Seitsemän. Seitsemäs. ስ-ት --ስ--ኛ ስ__ – ስ___ ስ-ት – ስ-ተ- ---------- ስባት – ስባተኛ 0
sib-ti-- -i---e--a s_____ – s________ s-b-t- – s-b-t-n-a ------------------ sibati – sibatenya
Kahdeksan. Kahdeksas. ስ--ት-–--ምን-ኛ ስ___ – ስ____ ስ-ን- – ስ-ን-ኛ ------------ ስምንት – ስምንተኛ 0
s-mi-iti –-si------n-a s_______ – s__________ s-m-n-t- – s-m-n-t-n-a ---------------------- siminiti – siminitenya
Yhdeksän. Yhdeksäs. ዘጠ--– -ጠነኛ ዘ__ – ዘ___ ዘ-ኝ – ዘ-ነ- ---------- ዘጠኝ – ዘጠነኛ 0
z-t’-n-i - z-t’e-e-ya z_______ – z_________ z-t-e-y- – z-t-e-e-y- --------------------- zet’enyi – zet’enenya

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!