Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   am ያለፈው ውጥረት 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ሰማንያ ሶስት]

83 [semaniya sositi]

ያለፈው ውጥረት 3

[halafī gīzē 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
puhua puhelimessa መ--ል መ___ መ-ወ- ---- መደወል 0
m-de-e-i m_______ m-d-w-l- -------- medeweli
Minä olen puhunut puhelimessa. እኔ ደ---ኝ። እ_ ደ_____ እ- ደ-ል-ኝ- --------- እኔ ደወልኩኝ። 0
inē de-e--k----. i__ d___________ i-ē d-w-l-k-n-i- ---------------- inē dewelikunyi.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. ሰ-ቱን--------ኩ-። ሰ___ በ__ ደ_____ ሰ-ቱ- በ-ሉ ደ-ል-ኝ- --------------- ሰዓቱን በሙሉ ደወልኩኝ። 0
s--atuni----u---d--eli--nyi. s_______ b_____ d___________ s-‘-t-n- b-m-l- d-w-l-k-n-i- ---------------------------- se‘atuni bemulu dewelikunyi.
kysyä መ-የቅ መ___ መ-የ- ---- መጠየቅ 0
m--’-y-k’i m_________ m-t-e-e-’- ---------- met’eyek’i
Minä olen kysynyt. እኔ---ኩኝ እ_ ጠ___ እ- ጠ-ኩ- ------- እኔ ጠየኩኝ 0
i-ē-t-e-e---yi i__ t_________ i-ē t-e-e-u-y- -------------- inē t’eyekunyi
Minä olen aina kysynyt. እኔ ሁሌ----ኝ እ_ ሁ_ ጠ___ እ- ሁ- ጠ-ኩ- ---------- እኔ ሁሌ ጠየኩኝ 0
i-- hulē-t’e-ek---i i__ h___ t_________ i-ē h-l- t-e-e-u-y- ------------------- inē hulē t’eyekunyi
kertoa መ--ክ መ___ መ-ረ- ---- መተረክ 0
m-ter-ki m_______ m-t-r-k- -------- metereki
Minä olen kertonut. እ- ተረ-ኝ እ_ ተ___ እ- ተ-ኩ- ------- እኔ ተረኩኝ 0
inē--e-e---yi i__ t________ i-ē t-r-k-n-i ------------- inē terekunyi
Minä olen kertonut koko tarinan. ታሪ-ን በሙሉ ተረኩ-። ታ___ በ__ ተ____ ታ-ኩ- በ-ሉ ተ-ኩ-። -------------- ታሪኩን በሙሉ ተረኩኝ። 0
ta-ī-un--be--lu ter--unyi. t_______ b_____ t_________ t-r-k-n- b-m-l- t-r-k-n-i- -------------------------- tarīkuni bemulu terekunyi.
oppia መ-ር መ__ መ-ር --- መማር 0
m-m--i m_____ m-m-r- ------ memari
Minä olen oppinut. እኔ ተ-ር-ኝ እ_ ተ____ እ- ተ-ር-ኝ -------- እኔ ተማርኩኝ 0
i-ē -emarikun-i i__ t__________ i-ē t-m-r-k-n-i --------------- inē temarikunyi
Minä olen oppinut koko illan. ም-ቱን በሙ--ተማር--። ም___ በ__ ተ_____ ም-ቱ- በ-ሉ ተ-ር-ኝ- --------------- ምሽቱን በሙሉ ተማርኩኝ። 0
m-----u----e---u---m-r-----i. m________ b_____ t___________ m-s-i-u-i b-m-l- t-m-r-k-n-i- ----------------------------- mishituni bemulu temarikunyi.
työskennellä መስ-ት መ___ መ-ራ- ---- መስራት 0
m-s-rati m_______ m-s-r-t- -------- mesirati
Minä olen työskennellyt. እኔ -- --ው። እ_ ስ_ ሰ___ እ- ስ- ሰ-ው- ---------- እኔ ስራ ሰራው። 0
i-ē-s-r- serawi. i__ s___ s______ i-ē s-r- s-r-w-. ---------------- inē sira serawi.
Minä olen työskennellyt koko päivän. እ--ቀኑን--- --ው። እ_ ቀ__ ሙ_ ሰ___ እ- ቀ-ን ሙ- ሰ-ው- -------------- እኔ ቀኑን ሙሉ ሰራው። 0
in- --enu-i--ul- se--w-. i__ k______ m___ s______ i-ē k-e-u-i m-l- s-r-w-. ------------------------ inē k’enuni mulu serawi.
syödä መመ--/ -ብላት መ____ መ___ መ-ገ-/ መ-ላ- ---------- መመገብ/ መብላት 0
me--g-bi/ -e-il--i m________ m_______ m-m-g-b-/ m-b-l-t- ------------------ memegebi/ mebilati
Minä olen syönyt. እ---መገብ--- -ላሁኝ። እ_ ተ______ በ____ እ- ተ-ገ-ኩ-/ በ-ሁ-። ---------------- እኔ ተመገብኩኝ/ በላሁኝ። 0
i-ē --m-g-bik-ny-/ bela-unyi. i__ t_____________ b_________ i-ē t-m-g-b-k-n-i- b-l-h-n-i- ----------------------------- inē temegebikunyi/ belahunyi.
Minä olen syönyt koko ruoan. እኔ ም-ቡ- -----መ-ብኩኝ--በ--ኝ። እ_ ም___ በ__ ተ______ በ____ እ- ም-ቡ- በ-ሉ ተ-ገ-ኩ-/ በ-ሁ-። ------------------------- እኔ ምግቡን በሙሉ ተመገብኩኝ/ በላሁኝ። 0
i-ē-mig-bu----em-l- t---gebikunyi/ --l-hun-i. i__ m_______ b_____ t_____________ b_________ i-ē m-g-b-n- b-m-l- t-m-g-b-k-n-i- b-l-h-n-i- --------------------------------------------- inē migibuni bemulu temegebikunyi/ belahunyi.

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!