Lauseita

fi Viikonpäivät   »   te వారం లోని రోజులు

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [తొమ్మిది]

9 [Tom'midi]

వారం లోని రోజులు

Vāraṁ lōni rōjulu

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi telugu Toista Lisää
maanantai సో-వ--ం సో___ స-మ-ా-ం ------- సోమవారం 0
Sōm-vā-aṁ S________ S-m-v-r-ṁ --------- Sōmavāraṁ
tiistai మంగళ--రం మం____ మ-గ-వ-ర- -------- మంగళవారం 0
M-ṅ----v--aṁ M___________ M-ṅ-a-a-ā-a- ------------ Maṅgaḷavāraṁ
keskiviikko బు-వా-ం బు___ బ-ధ-ా-ం ------- బుధవారం 0
Bud--v--aṁ B_________ B-d-a-ā-a- ---------- Budhavāraṁ
torstai గు-ువారం గు___ గ-ర-వ-ర- -------- గురువారం 0
Gu--v-raṁ G________ G-r-v-r-ṁ --------- Guruvāraṁ
perjantai శ--్---రం శు____ శ-క-ర-ా-ం --------- శుక్రవారం 0
Ś---avār-ṁ Ś_________ Ś-k-a-ā-a- ---------- Śukravāraṁ
lauantai శ--వా-ం శ___ శ-ి-ా-ం ------- శనివారం 0
Śa--v--aṁ Ś________ Ś-n-v-r-ṁ --------- Śanivāraṁ
sunnuntai ఆద---రం ఆ___ ఆ-ి-ా-ం ------- ఆదివారం 0
Ād-vāraṁ Ā_______ Ā-i-ā-a- -------- Ādivāraṁ
viikko వారం వా_ వ-ర- ---- వారం 0
Vār-ṁ V____ V-r-ṁ ----- Vāraṁ
maanantaista sunnuntaihin స-మ---- న--డ--ఆదివ-రం వ-కు సో___ నుం_ ఆ___ వ__ స-మ-ా-ం న-ం-ి ఆ-ి-ా-ం వ-క- -------------------------- సోమవారం నుండి ఆదివారం వరకు 0
Sō-av-r---n--ḍ- ād---r-ṁ--ar-ku S________ n____ ā_______ v_____ S-m-v-r-ṁ n-ṇ-i ā-i-ā-a- v-r-k- ------------------------------- Sōmavāraṁ nuṇḍi ādivāraṁ varaku
Ensimmäinen päivä on maanantai. మ--టి రో-ు సోమ--రం--వ-త--ది మొ__ రో_ సో___ అ___ మ-ద-ి ర-జ- స-మ-ా-ం అ-ు-ు-ద- --------------------------- మొదటి రోజు సోమవారం అవుతుంది 0
M-da-i-r-ju -ōm-vār-ṁ -v-tu--i M_____ r___ s________ a_______ M-d-ṭ- r-j- s-m-v-r-ṁ a-u-u-d- ------------------------------ Modaṭi rōju sōmavāraṁ avutundi
Toinen päivä on tiistai. రె--- రో----ంగళవ-ర- ----ు-ది రెం__ రో_ మం____ అ___ ర-ం-వ ర-జ- మ-గ-వ-ర- అ-ు-ు-ద- ---------------------------- రెండవ రోజు మంగళవారం అవుతుంది 0
R----va-rōju m-ṅgaḷ----a--av---n-i R______ r___ m___________ a_______ R-ṇ-a-a r-j- m-ṅ-a-a-ā-a- a-u-u-d- ---------------------------------- Reṇḍava rōju maṅgaḷavāraṁ avutundi
Kolmas päivä on keskiviikko. మూ-- ర-జ- -ుధవా----వ-త-ంది మూ__ రో_ బు___ అ___ మ-డ- ర-జ- బ-ధ-ా-ం అ-ు-ు-ద- -------------------------- మూడవ రోజు బుధవారం అవుతుంది 0
Mūḍav- rō------h-v-r-- a--tu-di M_____ r___ b_________ a_______ M-ḍ-v- r-j- b-d-a-ā-a- a-u-u-d- ------------------------------- Mūḍava rōju budhavāraṁ avutundi
Neljäs päivä on torstai. నాల-గ----జ---ు--వ--ం అవు-ు--ి నా___ రో_ గు___ అ___ న-ల-గ- ర-జ- గ-ర-వ-ర- అ-ు-ు-ద- ----------------------------- నాలుగవ రోజు గురువారం అవుతుంది 0
N-luga----ōju-gu--vāra- -v-t---i N_______ r___ g________ a_______ N-l-g-v- r-j- g-r-v-r-ṁ a-u-u-d- -------------------------------- Nālugava rōju guruvāraṁ avutundi
Viides päivä on perjantai. ఐ----ోజ--శుక్--ా-- అ-ుత-ం-ి ఐ__ రో_ శు____ అ___ ఐ-వ ర-జ- శ-క-ర-ా-ం అ-ు-ు-ద- --------------------------- ఐదవ రోజు శుక్రవారం అవుతుంది 0
Ai-----rōju ś-k-a-ā-a--av---ndi A_____ r___ ś_________ a_______ A-d-v- r-j- ś-k-a-ā-a- a-u-u-d- ------------------------------- Aidava rōju śukravāraṁ avutundi
Kuudes päivä on lauantai. ఆ-వ రో-----ి--రం-అ-ు-ుం-ి ఆ__ రో_ శ___ అ___ ఆ-వ ర-జ- శ-ి-ా-ం అ-ు-ు-ద- ------------------------- ఆరవ రోజు శనివారం అవుతుంది 0
Ārav---ō-- śani-ā--ṁ-------di Ā____ r___ ś________ a_______ Ā-a-a r-j- ś-n-v-r-ṁ a-u-u-d- ----------------------------- Ārava rōju śanivāraṁ avutundi
Seitsemäs päivä on sunnuntai. ఏడ---ో-ు-ఆ----ర---వుత--ది ఏ__ రో_ ఆ___ అ___ ఏ-వ ర-జ- ఆ-ి-ా-ం అ-ు-ు-ద- ------------------------- ఏడవ రోజు ఆదివారం అవుతుంది 0
Ē--va -ō-u -divā-aṁ -----ndi Ē____ r___ ā_______ a_______ Ē-a-a r-j- ā-i-ā-a- a-u-u-d- ---------------------------- Ēḍava rōju ādivāraṁ avutundi
Viikossa on seitsemän päivää. వా-- లో ఏడు-ర-జు-ు--ంట--ి వా_ లో ఏ_ రో__ ఉం__ వ-ర- ల- ఏ-ు ర-జ-ల- ఉ-ట-య- ------------------------- వారం లో ఏడు రోజులు ఉంటాయి 0
V-r-- l- -ḍu-r--ulu -ṇṭāyi V____ l_ ē__ r_____ u_____ V-r-ṁ l- ē-u r-j-l- u-ṭ-y- -------------------------- Vāraṁ lō ēḍu rōjulu uṇṭāyi
Teemme töitä viisi päivää viikossa. మ-ం-క---- -ద--రో--ల- -----స----ు మ_ కే__ ఐ_ రో__ ప_____ మ-ం క-వ-ం ఐ-ు ర-జ-ల- ప-ి-ే-్-ా-ు -------------------------------- మనం కేవలం ఐదు రోజులే పనిచేస్తాము 0
Manaṁ -ēv--a- -i-u----ulē p-n-cē-t--u M____ k______ a___ r_____ p__________ M-n-ṁ k-v-l-ṁ a-d- r-j-l- p-n-c-s-ā-u ------------------------------------- Manaṁ kēvalaṁ aidu rōjulē panicēstāmu

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + telugu (1-100) MP3 telugu (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!