Lauseita

fi Viikonpäivät   »   th วัน

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [เก้า]

gâo

วัน

wan

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi thai Toista Lisää
maanantai วันจันท-์ วั_____ ว-น-ั-ท-์ --------- วันจันทร์ 0
w-----n w______ w-n-j-n ------- wan-jan
tiistai วันอัง-าร วั______ ว-น-ั-ค-ร --------- วันอังคาร 0
wa----g-kan w__________ w-n-a-g-k-n ----------- wan-ang-kan
keskiviikko ว----ธ วั___ ว-น-ุ- ------ วันพุธ 0
w---pó-t w_______ w-n-p-́-t --------- wan-póot
torstai วันพ-----ดี วั_______ ว-น-ฤ-ั-บ-ี ----------- วันพฤหัสบดี 0
wa--p-e-u-hàt-----b-w-d-e w______________________ w-n-p-e-u-h-̀---a---a---e- -------------------------- wan-préu-hàt-sà-baw-dee
perjantai ว-นศ-ก-์ วั____ ว-น-ุ-ร- -------- วันศุกร์ 0
w-n-so-ok w_______ w-n-s-̀-k --------- wan-sòok
lauantai ว-น-ส-ร์ วั_____ ว-น-ส-ร- -------- วันเสาร์ 0
w---s--o w______ w-n-s-̌- -------- wan-sǎo
sunnuntai วั---ท---์ วั______ ว-น-า-ิ-ย- ---------- วันอาทิตย์ 0
w-n----ít w________ w-n-a-t-́- ---------- wan-a-tít
viikko สัปด-ห์ - -า-ิ--์ สั____ / อ____ ส-ป-า-์ / อ-ท-ต-์ ----------------- สัปดาห์ / อาทิตย์ 0
sà---a----ít s___________ s-̀---a-a-t-́- -------------- sàp-da-a-tít
maanantaista sunnuntaihin ตั้ง-----นจันท-์ถึงวั--าทิ--์ ตั้__________________ ต-้-แ-่-ั-จ-น-ร-ถ-ง-ั-อ-ท-ต-์ ----------------------------- ตั้งแต่วันจันทร์ถึงวันอาทิตย์ 0
d-----d-à--w-n-j-- t-un--w-n -a-t-t d____ d___ w__ j__ t____ w__ a_____ d-â-g d-à- w-n j-n t-u-g w-n a---í- ----------------------------------- dtâng dtàe wan jan tĕung wan aa-tít
Ensimmäinen päivä on maanantai. ว-น-ี่-น---ค-อ--นจั---์ วั_____________ ว-น-ี-ห-ึ-ง-ื-ว-น-ั-ท-์ ----------------------- วันที่หนึ่งคือวันจันทร์ 0
w----e---n-̀--g-k----an-ja---á w___________________________ w-n-t-̂---e-u-g-k-u-w-n-j-n-t-́ ------------------------------- wan-têe-nèung-keu-wan-jan-tá
Toinen päivä on tiistai. ว-นท---องคื-วัน-ั-ค-ร วั______________ ว-น-ี-ส-ง-ื-ว-น-ั-ค-ร --------------------- วันที่สองคือวันอังคาร 0
wa---e-e-sa--n----u---n---g---n w____________________________ w-n-t-̂---a-w-g-k-u-w-n-a-g-k-n ------------------------------- wan-têe-sǎwng-keu-wan-ang-kan
Kolmas päivä on keskiviikko. วั-ท-่สาม-ื--ัน--ธ วั___________ ว-น-ี-ส-ม-ื-ว-น-ุ- ------------------ วันที่สามคือวันพุธ 0
wan---------m--e--w-n---́-t w_______________________ w-n-t-̂---a-m-k-u-w-n-p-́-t --------------------------- wan-têe-sǎm-keu-wan-póot
Neljäs päivä on torstai. วัน---ี่ค----นพฤหั-บ-ี วั_____________ ว-น-ี-ี-ค-อ-ั-พ-ห-ส-ด- ---------------------- วันทีสี่คือวันพฤหัสบดี 0
wa--------̀--k-u--a--p-i-----t-b-----e w_________________________________ w-n-t-e-s-̀---e---a---r-́-h-̀---a---e- -------------------------------------- wan-tee-sèe-keu-wan-prí-hàt-bà-dee
Viides päivä on perjantai. วันท-่ห------ั-ศุกร์ วั___________ ว-น-ี-ห-า-ื-ว-น-ุ-ร- -------------------- วันที่ห้าคือวันศุกร์ 0
w-n-t-̂----̂---u---n-s-̀-k w______________________ w-n-t-̂---a---e---a---o-o- -------------------------- wan-têe-hâ-keu-wan-sòok
Kuudes päivä on lauantai. วันที่หกคือ-ั-เ-าร์ วั____________ ว-น-ี-ห-ค-อ-ั-เ-า-์ ------------------- วันที่หกคือวันเสาร์ 0
w-n-t--e-hòk-k-u--an-sa-o w______________________ w-n-t-̂---o-k-k-u-w-n-s-̌- -------------------------- wan-têe-hòk-keu-wan-sǎo
Seitsemäs päivä on sunnuntai. วันที่เ-็-คือว--อ-ทิต-์ วั______________ ว-น-ี-เ-็-ค-อ-ั-อ-ท-ต-์ ----------------------- วันที่เจ็ดคือวันอาทิตย์ 0
wa--tê--j--t---u----------t w________________________ w-n-t-̂---e-t-k-u-w-n-a-t-́- ---------------------------- wan-têe-jèt-keu-wan-a-tít
Viikossa on seitsemän päivää. หนึ-งสัป---์ม-เจ็---น ห_____________ ห-ึ-ง-ั-ด-ห-ม-เ-็-ว-น --------------------- หนึ่งสัปดาห์มีเจ็ดวัน 0
n-̀un--s-----a-me--j-̀----n n_______________________ n-̀-n---a-p-d---e---e-t-w-n --------------------------- nèung-sàp-da-mee-jèt-wan
Teemme töitä viisi päivää viikossa. เ-า---า-เ-ียงห้า-ัน เ______________ เ-า-ำ-า-เ-ี-ง-้-ว-น ------------------- เราทำงานเพียงห้าวัน 0
rao-t-m--gan-pia---h---wan r________________________ r-o-t-m-n-a---i-n---a---a- -------------------------- rao-tam-ngan-piang-hâ-wan

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + thai (1-100) MP3 thai (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!