Lauseita

fi Viikonpäivät   »   vi Ngày trong tuần

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [Chín]

Ngày trong tuần

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi vietnam Toista Lisää
maanantai Th---ai T__ h__ T-ứ h-i ------- Thứ hai 0
tiistai T-ứ-ba T__ b_ T-ứ b- ------ Thứ ba 0
keskiviikko Th--tư T__ t_ T-ứ t- ------ Thứ tư 0
torstai Thứ n-m T__ n__ T-ứ n-m ------- Thứ năm 0
perjantai Thứ --u T__ s__ T-ứ s-u ------- Thứ sáu 0
lauantai Th--bảy T__ b__ T-ứ b-y ------- Thứ bảy 0
sunnuntai Chủ n--t C__ n___ C-ủ n-ậ- -------- Chủ nhật 0
viikko T-ần T___ T-ầ- ---- Tuần 0
maanantaista sunnuntaihin T- t---h-i đế- --ủ-nh-t T_ t__ h__ đ__ c__ n___ T- t-ứ h-i đ-n c-ủ n-ậ- ----------------------- Từ thứ hai đến chủ nhật 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. N-à--------ấ- -- --- hai. N___ t__ n___ l_ t__ h___ N-à- t-ứ n-ấ- l- t-ứ h-i- ------------------------- Ngày thứ nhất là thứ hai. 0
Toinen päivä on tiistai. Ng-y-t-- -a--l--th--ba. N___ t__ h__ l_ t__ b__ N-à- t-ứ h-i l- t-ứ b-. ----------------------- Ngày thứ hai là thứ ba. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. Ngày --ứ -a--à t---tư. N___ t__ b_ l_ t__ t__ N-à- t-ứ b- l- t-ứ t-. ---------------------- Ngày thứ ba là thứ tư. 0
Neljäs päivä on torstai. N--y--h- t---- th--n--. N___ t__ t_ l_ t__ n___ N-à- t-ứ t- l- t-ứ n-m- ----------------------- Ngày thứ tư là thứ năm. 0
Viides päivä on perjantai. N-à----- nă- ---th--sáu. N___ t__ n__ l_ t__ s___ N-à- t-ứ n-m l- t-ứ s-u- ------------------------ Ngày thứ năm là thứ sáu. 0
Kuudes päivä on lauantai. Ng-y-t-- -áu------ứ---y. N___ t__ s__ l_ t__ b___ N-à- t-ứ s-u l- t-ứ b-y- ------------------------ Ngày thứ sáu là thứ bảy. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. N-----hứ bả---à-c-----ậ-. N___ t__ b__ l_ c__ n____ N-à- t-ứ b-y l- c-ủ n-ậ-. ------------------------- Ngày thứ bảy là chủ nhật. 0
Viikossa on seitsemän päivää. M-- t--n c- --y--g-y. M__ t___ c_ b__ n____ M-t t-ầ- c- b-y n-à-. --------------------- Một tuần có bảy ngày. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. C-----t- ch--làm vi-c n-m -gày ----. C____ t_ c__ l__ v___ n__ n___ t____ C-ú-g t- c-ỉ l-m v-ệ- n-m n-à- t-ô-. ------------------------------------ Chúng ta chỉ làm việc năm ngày thôi. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + vietnam (1-100) MP3 vietnam (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!