Lauseita

fi Viikonpäivät   »   et Nädalapäevad

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [üheksa]

Nädalapäevad

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
maanantai e-mas--ev e________ e-m-s-ä-v --------- esmaspäev 0
tiistai teis-p-ev t________ t-i-i-ä-v --------- teisipäev 0
keskiviikko kol-a--ev k________ k-l-a-ä-v --------- kolmapäev 0
torstai n-lja-äev n________ n-l-a-ä-v --------- neljapäev 0
perjantai ree-e r____ r-e-e ----- reede 0
lauantai l-u-ä-v l______ l-u-ä-v ------- laupäev 0
sunnuntai p-ha-ä-v p_______ p-h-p-e- -------- pühapäev 0
viikko n-d-l n____ n-d-l ----- nädal 0
maanantaista sunnuntaihin esm--p-e-a------a--e---i e___________ p__________ e-m-s-ä-v-s- p-h-p-e-a-i ------------------------ esmaspäevast pühapäevani 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. Es--e----ä-- on--smasp-ev. E______ p___ o_ e_________ E-i-e-e p-e- o- e-m-s-ä-v- -------------------------- Esimene päev on esmaspäev. 0
Toinen päivä on tiistai. Te-n--pä-- -n t--s--ä--. T____ p___ o_ t_________ T-i-e p-e- o- t-i-i-ä-v- ------------------------ Teine päev on teisipäev. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. K----- ---v -- k-lma-ä--. K_____ p___ o_ k_________ K-l-a- p-e- o- k-l-a-ä-v- ------------------------- Kolmas päev on kolmapäev. 0
Neljäs päivä on torstai. N-lj-- -ä-- ---n-lj-pä--. N_____ p___ o_ n_________ N-l-a- p-e- o- n-l-a-ä-v- ------------------------- Neljas päev on neljapäev. 0
Viides päivä on perjantai. V-ies-pä---on--eede. V____ p___ o_ r_____ V-i-s p-e- o- r-e-e- -------------------- Viies päev on reede. 0
Kuudes päivä on lauantai. K---s päe---n--a-päe-. K____ p___ o_ l_______ K-u-s p-e- o- l-u-ä-v- ---------------------- Kuues päev on laupäev. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. S----m-s -----on---hapä-v. S_______ p___ o_ p________ S-i-s-e- p-e- o- p-h-p-e-. -------------------------- Seitsmes päev on pühapäev. 0
Viikossa on seitsemän päivää. N-dal-s--- seit-e--äeva. N______ o_ s_____ p_____ N-d-l-s o- s-i-s- p-e-a- ------------------------ Nädalas on seitse päeva. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. M--tö-t--e-ainult --is --ev-. M_ t______ a_____ v___ p_____ M- t-ö-a-e a-n-l- v-i- p-e-a- ----------------------------- Me töötame ainult viis päeva. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + viro (1-100) MP3 viro (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!