Lauseita

fi Viikonpäivät   »   sr Дани у седмици

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [девет]

9 [devet]

Дани у седмици

[Dani u nedelji]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
maanantai П-нед--ак П________ П-н-д-љ-к --------- Понедељак 0
Po-edel-ak P_________ P-n-d-l-a- ---------- Ponedeljak
tiistai Ут-рак У_____ У-о-а- ------ Уторак 0
U-orak U_____ U-o-a- ------ Utorak
keskiviikko С--да С____ С-е-а ----- Среда 0
S--da S____ S-e-a ----- Sreda
torstai Ч-т-ртак Ч_______ Ч-т-р-а- -------- Четвртак 0
Č--vr-ak Č_______ Č-t-r-a- -------- Četvrtak
perjantai П--ак П____ П-т-к ----- Петак 0
P-tak P____ P-t-k ----- Petak
lauantai С----а С_____ С-б-т- ------ Субота 0
Su-ota S_____ S-b-t- ------ Subota
sunnuntai Н--еља Н_____ Н-д-љ- ------ Недеља 0
Ne---ja N______ N-d-l-a ------- Nedelja
viikko Н-деља Н_____ Н-д-љ- ------ Недеља 0
Nede--a N______ N-d-l-a ------- Nedelja
maanantaista sunnuntaihin о--по-еде-ка-д------ље о_ п________ д_ н_____ о- п-н-д-љ-а д- н-д-љ- ---------------------- од понедељка до недеље 0
od p--e--ljk- d- ----l-e o_ p_________ d_ n______ o- p-n-d-l-k- d- n-d-l-e ------------------------ od ponedeljka do nedelje
Ensimmäinen päivä on maanantai. Први-дан-ј- -оне--љак. П___ д__ ј_ п_________ П-в- д-н ј- п-н-д-љ-к- ---------------------- Први дан је понедељак. 0
P--i-da---- pon-de--ak. P___ d__ j_ p__________ P-v- d-n j- p-n-d-l-a-. ----------------------- Prvi dan je ponedeljak.
Toinen päivä on tiistai. Др----д-н--е-у----к. Д____ д__ ј_ у______ Д-у-и д-н ј- у-о-а-. -------------------- Други дан је уторак. 0
Drug----n-je -tora-. D____ d__ j_ u______ D-u-i d-n j- u-o-a-. -------------------- Drugi dan je utorak.
Kolmas päivä on keskiviikko. Трећ----н--е-с-ед-. Т____ д__ ј_ с_____ Т-е-и д-н ј- с-е-а- ------------------- Трећи дан је среда. 0
T-eć- -a- -e --eda. T____ d__ j_ s_____ T-e-́- d-n j- s-e-a- -------------------- Treći dan je sreda.
Neljäs päivä on torstai. Че-врт- д-н-ј- чет-рт-к. Ч______ д__ ј_ ч________ Ч-т-р-и д-н ј- ч-т-р-а-. ------------------------ Четврти дан је четвртак. 0
Četv-t--d-n-je ---v--ak. Č______ d__ j_ č________ Č-t-r-i d-n j- č-t-r-a-. ------------------------ Četvrti dan je četvrtak.
Viides päivä on perjantai. Пе-и--ан--- п-т--. П___ д__ ј_ п_____ П-т- д-н ј- п-т-к- ------------------ Пети дан је петак. 0
P--i-dan je p---k. P___ d__ j_ p_____ P-t- d-n j- p-t-k- ------------------ Peti dan je petak.
Kuudes päivä on lauantai. Ше-ти д-н-је--убо--. Ш____ д__ ј_ с______ Ш-с-и д-н ј- с-б-т-. -------------------- Шести дан је субота. 0
Š-s-i--a- ---su--t-. Š____ d__ j_ s______ Š-s-i d-n j- s-b-t-. -------------------- Šesti dan je subota.
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Се-ми д-н ј------ља. С____ д__ ј_ н______ С-д-и д-н ј- н-д-љ-. -------------------- Седми дан је недеља. 0
S--mi dan j- ned-l--. S____ d__ j_ n_______ S-d-i d-n j- n-d-l-a- --------------------- Sedmi dan je nedelja.
Viikossa on seitsemän päivää. Седм-ца--м- --дам д-н-. С______ и__ с____ д____ С-д-и-а и-а с-д-м д-н-. ----------------------- Седмица има седам дана. 0
S-dm-c--im- --dam-d--a. S______ i__ s____ d____ S-d-i-a i-a s-d-m d-n-. ----------------------- Sedmica ima sedam dana.
Teemme töitä viisi päivää viikossa. М---ад-м- -ам- ------н-. М_ р_____ с___ п__ д____ М- р-д-м- с-м- п-т д-н-. ------------------------ Ми радимо само пет дана. 0
M- --d-m- -am----t --n-. M_ r_____ s___ p__ d____ M- r-d-m- s-m- p-t d-n-. ------------------------ Mi radimo samo pet dana.

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!