Lauseita

fi Viikonpäivät   »   cs Dny v týdnu

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [devět]

Dny v týdnu

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
maanantai po---lí p______ p-n-ě-í ------- pondělí 0
tiistai ú-e-ý ú____ ú-e-ý ----- úterý 0
keskiviikko st--da s_____ s-ř-d- ------ středa 0
torstai čtvrt-k č______ č-v-t-k ------- čtvrtek 0
perjantai p-tek p____ p-t-k ----- pátek 0
lauantai so-ota s_____ s-b-t- ------ sobota 0
sunnuntai n-d-le n_____ n-d-l- ------ neděle 0
viikko týd-n t____ t-d-n ----- týden 0
maanantaista sunnuntaihin od-po-dělí-do --děle o_ p______ d_ n_____ o- p-n-ě-í d- n-d-l- -------------------- od pondělí do neděle 0
Ensimmäinen päivä on maanantai. První --n ---p-n-ělí. P____ d__ j_ p_______ P-v-í d-n j- p-n-ě-í- --------------------- První den je pondělí. 0
Toinen päivä on tiistai. D--hý d-- je ---r-. D____ d__ j_ ú_____ D-u-ý d-n j- ú-e-ý- ------------------- Druhý den je úterý. 0
Kolmas päivä on keskiviikko. Třet- -en--e-st-ed-. T____ d__ j_ s______ T-e-í d-n j- s-ř-d-. -------------------- Třetí den je středa. 0
Neljäs päivä on torstai. Č-v-tý-d-n--e č-----k. Č_____ d__ j_ č_______ Č-v-t- d-n j- č-v-t-k- ---------------------- Čtvrtý den je čtvrtek. 0
Viides päivä on perjantai. P-tý-d-- j--pá-ek. P___ d__ j_ p_____ P-t- d-n j- p-t-k- ------------------ Pátý den je pátek. 0
Kuudes päivä on lauantai. Š--t- den-je --b-ta. Š____ d__ j_ s______ Š-s-ý d-n j- s-b-t-. -------------------- Šestý den je sobota. 0
Seitsemäs päivä on sunnuntai. S-d------ j- ne--le. S____ d__ j_ n______ S-d-ý d-n j- n-d-l-. -------------------- Sedmý den je neděle. 0
Viikossa on seitsemän päivää. T--e--m--sed--dní. T____ m_ s___ d___ T-d-n m- s-d- d-í- ------------------ Týden má sedm dní. 0
Teemme töitä viisi päivää viikossa. P-ac-j--- --- pě- -n-. P________ j__ p__ d___ P-a-u-e-e j-n p-t d-í- ---------------------- Pracujeme jen pět dní. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tsekki (1-100) MP3 tsekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!