Lauseita

fi Viikonpäivät   »   uk Дні тижня

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [дев’ять]

9 [devʺyatʹ]

Дні тижня

Dni tyzhnya

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
maanantai По-еді--к П________ П-н-д-л-к --------- Понеділок 0
P-nedil-k P________ P-n-d-l-k --------- Ponedilok
tiistai Вівт---к В_______ В-в-о-о- -------- Вівторок 0
Vi-t-rok V_______ V-v-o-o- -------- Vivtorok
keskiviikko С---да С_____ С-р-д- ------ Середа 0
Ser--a S_____ S-r-d- ------ Sereda
torstai Четв-р Ч_____ Ч-т-е- ------ Четвер 0
Che-ver C______ C-e-v-r ------- Chetver
perjantai п’ят-и-я п_______ п-я-н-ц- -------- п’ятниця 0
p-----yt--a p__________ p-y-t-y-s-a ----------- pʺyatnytsya
lauantai Су-ота С_____ С-б-т- ------ Субота 0
S-bo-a S_____ S-b-t- ------ Subota
sunnuntai Н-д--я Н_____ Н-д-л- ------ Неділя 0
Nedilya N______ N-d-l-a ------- Nedilya
viikko Тиждень Т______ Т-ж-е-ь ------- Тиждень 0
T------ʹ T_______ T-z-d-n- -------- Tyzhdenʹ
maanantaista sunnuntaihin ві- по---і-к- ----е--лі в__ п________ д_ н_____ в-д п-н-д-л-а д- н-д-л- ----------------------- від понеділка до неділі 0
vi- --nedil-a--- -e-ili v__ p________ d_ n_____ v-d p-n-d-l-a d- n-d-l- ----------------------- vid ponedilka do nedili
Ensimmäinen päivä on maanantai. Перший д--ь-- п-н------. П_____ д___ – п_________ П-р-и- д-н- – п-н-д-л-к- ------------------------ Перший день – понеділок. 0
Pers--y̆ d----–-p-n---l--. P______ d___ – p_________ P-r-h-y- d-n- – p-n-d-l-k- -------------------------- Pershyy̆ denʹ – ponedilok.
Toinen päivä on tiistai. Друг-- -ен- ----вт--ок. Д_____ д___ – в________ Д-у-и- д-н- – в-в-о-о-. ----------------------- Другий день – вівторок. 0
Dru--y--d--- --vi---ro-. D_____ d___ – v________ D-u-y-̆ d-n- – v-v-o-o-. ------------------------ Druhyy̆ denʹ – vivtorok.
Kolmas päivä on keskiviikko. Т---і-------- ---е--. Т_____ д___ – с______ Т-е-і- д-н- – с-р-д-. --------------------- Третій день – середа. 0
Treti-- d-n- –--er-d-. T_____ d___ – s______ T-e-i-̆ d-n- – s-r-d-. ---------------------- Tretiy̆ denʹ – sereda.
Neljäs päivä on torstai. Че-ве-ти--день-– ---в-р. Ч________ д___ – ч______ Ч-т-е-т-й д-н- – ч-т-е-. ------------------------ Четвертий день – четвер. 0
C---v-r-yy̆ d-nʹ-- c-e--er. C_________ d___ – c_______ C-e-v-r-y-̆ d-n- – c-e-v-r- --------------------------- Chetvertyy̆ denʹ – chetver.
Viides päivä on perjantai. П’я--й д-н- --п-я-н---. П_____ д___ – п________ П-я-и- д-н- – п-я-н-ц-. ----------------------- П’ятий день – п’ятниця. 0
P-yat----d--- – -ʺ-a-nyt-y-. P______ d___ – p___________ P-y-t-y- d-n- – p-y-t-y-s-a- ---------------------------- Pʺyatyy̆ denʹ – pʺyatnytsya.
Kuudes päivä on lauantai. Ш-стий --н- - суб--а. Ш_____ д___ – с______ Ш-с-и- д-н- – с-б-т-. --------------------- Шостий день – субота. 0
S-o-t--̆-d-nʹ ----b-ta. S______ d___ – s______ S-o-t-y- d-n- – s-b-t-. ----------------------- Shostyy̆ denʹ – subota.
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Сьомий-д--ь-–------я. С_____ д___ – н______ С-о-и- д-н- – н-д-л-. --------------------- Сьомий день – неділя. 0
Sʹ---y̆ --n----n---ly-. S_____ d___ – n_______ S-o-y-̆ d-n- – n-d-l-a- ----------------------- Sʹomyy̆ denʹ – nedilya.
Viikossa on seitsemän päivää. Ти-ден- м---сі- --ів. Т______ м__ с__ д____ Т-ж-е-ь м-є с-м д-і-. --------------------- Тиждень має сім днів. 0
Ty-hde-ʹ--aye s-m dniv. T_______ m___ s__ d____ T-z-d-n- m-y- s-m d-i-. ----------------------- Tyzhdenʹ maye sim dniv.
Teemme töitä viisi päivää viikossa. М- --ацю--- -и-- п--т- -н-в. М_ п_______ л___ п____ д____ М- п-а-ю-м- л-ш- п-я-ь д-і-. ---------------------------- Ми працюємо лише п’ять днів. 0
My --at--u--m----she-p'yat--d-i-. M_ p__________ l____ p_____ d____ M- p-a-s-u-e-o l-s-e p-y-t- d-i-. --------------------------------- My pratsyuyemo lyshe p'yatʹ dniv.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + ukraina (1-100) MP3 ukraina (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!