Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   te భూత కాలం 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ఎనభై మూడు]

83 [Enabhai mūḍu]

భూత కాలం 3

[Bhūta kālaṁ 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi telugu Toista Lisää
puhua puhelimessa ట-లి---్ -ేయ-ం టె___ చే__ ట-ల-ఫ-న- చ-య-ం -------------- టెలిఫోన్ చేయడం 0
Ṭ-l-p-ōn---yaḍ-ṁ Ṭ_______ c______ Ṭ-l-p-ō- c-y-ḍ-ṁ ---------------- Ṭeliphōn cēyaḍaṁ
Minä olen puhunut puhelimessa. న--- -ె--ఫ--్-చేసాను నే_ టె___ చే__ న-న- ట-ల-ఫ-న- చ-స-న- -------------------- నేను టెలిఫోన్ చేసాను 0
Nē-u -e-i--ō-----ā-u N___ ṭ_______ c_____ N-n- ṭ-l-p-ō- c-s-n- -------------------- Nēnu ṭeliphōn cēsānu
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. నేను ఎప్-ు-- -ో-్ లో మా-్ల-డ-తూ---ఉ-్-ాను నే_ ఎ___ ఫో_ లో మా_____ ఉ___ న-న- ఎ-్-ు-ూ ఫ-న- ల- మ-ట-ల-డ-త-న- ఉ-్-ా-ు ----------------------------------------- నేను ఎప్పుడూ ఫోన్ లో మాట్లాడుతూనే ఉన్నాను 0
Nē-u --pu-ū -h-n -ō m-ṭ-ā----nē-----nu N___ e_____ p___ l_ m__________ u_____ N-n- e-p-ḍ- p-ō- l- m-ṭ-ā-u-ū-ē u-n-n- -------------------------------------- Nēnu eppuḍū phōn lō māṭlāḍutūnē unnānu
kysyä అడ-టం అ___ అ-గ-ం ----- అడగటం 0
Aḍ-g--aṁ A_______ A-a-a-a- -------- Aḍagaṭaṁ
Minä olen kysynyt. న-న- అడి-ాను నే_ అ___ న-న- అ-ి-ా-ు ------------ నేను అడిగాను 0
N--- a--gānu N___ a______ N-n- a-i-ā-u ------------ Nēnu aḍigānu
Minä olen aina kysynyt. న-న--ఎప్ప----అ-ిగ----ే-ఉన్నా-ు నే_ ఎ___ అ____ ఉ___ న-న- ఎ-్-ు-ూ అ-ి-ు-ూ-ే ఉ-్-ా-ు ------------------------------ నేను ఎప్పుడూ అడిగుతూనే ఉన్నాను 0
Nē-u-ep-uḍ- -ḍi-u-ū----nn-nu N___ e_____ a________ u_____ N-n- e-p-ḍ- a-i-u-ū-ē u-n-n- ---------------------------- Nēnu eppuḍū aḍigutūnē unnānu
kertoa చె--ప-ట చె___ చ-ప-ప-ట ------- చెప్పుట 0
Ce-pu-a C______ C-p-u-a ------- Ceppuṭa
Minä olen kertonut. నేన- చ-ప్---ు నే_ చె___ న-న- చ-ప-ప-న- ------------- నేను చెప్పాను 0
N-n- -epp--u N___ c______ N-n- c-p-ā-u ------------ Nēnu ceppānu
Minä olen kertonut koko tarinan. నేను మ----ం కధ-- చె--ప-ను నే_ మొ__ క__ చె___ న-న- మ-త-త- క-న- చ-ప-ప-న- ------------------------- నేను మొత్తం కధని చెప్పాను 0
Nē-u -ottaṁ-ka--an- c-p-ā-u N___ m_____ k______ c______ N-n- m-t-a- k-d-a-i c-p-ā-u --------------------------- Nēnu mottaṁ kadhani ceppānu
oppia చద---ట చ___ చ-ు-ు- ------ చదువుట 0
Caduvu-a C_______ C-d-v-ṭ- -------- Caduvuṭa
Minä olen oppinut. న-ను ------ు నే_ చ___ న-న- చ-ి-ా-ు ------------ నేను చదివాను 0
N-nu cad-vā-u N___ c_______ N-n- c-d-v-n- ------------- Nēnu cadivānu
Minä olen oppinut koko illan. నే-ు--ా---్-- --త్---చ-ి-ా-ు నే_ సా___ మొ__ చ___ న-న- స-య-త-ర- మ-త-త- చ-ి-ా-ు ---------------------------- నేను సాయంత్రం మొత్తం చదివాను 0
Nēnu -ā-a--r-ṁ m--taṁ--a---ā-u N___ s________ m_____ c_______ N-n- s-y-n-r-ṁ m-t-a- c-d-v-n- ------------------------------ Nēnu sāyantraṁ mottaṁ cadivānu
työskennellä ప-- చేయుట ప_ చే__ ప-ి చ-య-ట --------- పని చేయుట 0
Pan- c-yu-a P___ c_____ P-n- c-y-ṭ- ----------- Pani cēyuṭa
Minä olen työskennellyt. నే---ప-ి -ే---ు నే_ ప_ చే__ న-న- ప-ి చ-స-న- --------------- నేను పని చేసాను 0
N-nu p--i----ānu N___ p___ c_____ N-n- p-n- c-s-n- ---------------- Nēnu pani cēsānu
Minä olen työskennellyt koko päivän. రోజ-తా--ేన- -ని-చేసా-ు రో__ నే_ ప_ చే__ ర-జ-త- న-న- ప-ి చ-స-న- ---------------------- రోజంతా నేను పని చేసాను 0
R--ant--n--u ---- -ē-ānu R______ n___ p___ c_____ R-j-n-ā n-n- p-n- c-s-n- ------------------------ Rōjantā nēnu pani cēsānu
syödä త--ుట తి__ త-న-ట ----- తినుట 0
T-n-ṭa T_____ T-n-ṭ- ------ Tinuṭa
Minä olen syönyt. న--- -ి-్---ు నే_ తి___ న-న- త-న-న-న- ------------- నేను తిన్నాను 0
N--- -i---nu N___ t______ N-n- t-n-ā-u ------------ Nēnu tinnānu
Minä olen syönyt koko ruoan. నేన----్---మ-త-------్---ు నే_ అ__ మొ__ తి___ న-న- అ-్-ం మ-త-త- త-న-న-న- -------------------------- నేను అన్నం మొత్తం తిన్నాను 0
Nē---a-na- --t--ṁ--inn--u N___ a____ m_____ t______ N-n- a-n-ṁ m-t-a- t-n-ā-u ------------------------- Nēnu annaṁ mottaṁ tinnānu

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + telugu (1-100) MP3 telugu (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!