Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   zh 公共的郊区运输

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36[三十六]

36 [Sānshíliù]

公共的郊区运输

gōnggòng de jiāoqū yùnshū

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kiina (yksinkertaistettu) Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? 公-汽-站-- 哪里 ? 公____ 在 哪_ ? 公-汽-站 在 哪- ? ------------ 公共汽车站 在 哪里 ? 0
g-ngg-n- qì-hē zh-n-z---nǎlǐ? g_______ q____ z___ z__ n____ g-n-g-n- q-c-ē z-à- z-i n-l-? ----------------------------- gōnggòng qìchē zhàn zài nǎlǐ?
Mikä bussi ajaa keskustaan? 哪路 公共-车 开---中心-? 哪_ 公___ 开_ 市__ ? 哪- 公-汽- 开- 市-心 ? ---------------- 哪路 公共汽车 开往 市中心 ? 0
N- -- --n--ò-- ---h--k----ǎ-- s---z----x--? N_ l_ g_______ q____ k__ w___ s__ z________ N- l- g-n-g-n- q-c-ē k-i w-n- s-ì z-ō-g-ī-? ------------------------------------------- Nǎ lù gōnggòng qìchē kāi wǎng shì zhōngxīn?
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? 我 得 乘---一路 - ? 我 得 乘_ 哪__ 车 ? 我 得 乘- 哪-路 车 ? -------------- 我 得 乘坐 哪一路 车 ? 0
Wǒ d--c-é-g-u- -ǎ----ù ---? W_ d_ c_______ n_ y___ c___ W- d- c-é-g-u- n- y-l- c-ē- --------------------------- Wǒ dé chéngzuò nǎ yīlù chē?
Pitääkö minun vaihtaa bussia? 我 --在 中--车---? 我 得 在 中___ 吗 ? 我 得 在 中-换- 吗 ? -------------- 我 得 在 中途换车 吗 ? 0
Wǒ dé---- -h-ngt- huàn c-- --? W_ d_ z__ z______ h___ c__ m__ W- d- z-i z-ō-g-ú h-à- c-ē m-? ------------------------------ Wǒ dé zài zhōngtú huàn chē ma?
Missä minun pitää vaihtaa bussia? 我 得 - 哪---- ? 我 得 在 哪_ 换_ ? 我 得 在 哪- 换- ? ------------- 我 得 在 哪里 换车 ? 0
W------ài-n--ǐ -u-n --ē? W_ d_ z__ n___ h___ c___ W- d- z-i n-l- h-à- c-ē- ------------------------ Wǒ dé zài nǎlǐ huàn chē?
Mitä yksi lippu maksaa? 一---票-----? 一_ 车_ 多__ ? 一- 车- 多-钱 ? ----------- 一张 车票 多少钱 ? 0
Yī -hāng--h--i-- -uō---o qi--? Y_ z____ c______ d______ q____ Y- z-ā-g c-ē-i-o d-ō-h-o q-á-? ------------------------------ Yī zhāng chēpiào duōshǎo qián?
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? 到--中----多-站-? 到 市__ 要 多__ ? 到 市-心 要 多-站 ? ------------- 到 市中心 要 多少站 ? 0
Dào shì-z-ō-g--- y----u--h-- -h--? D__ s__ z_______ y__ d______ z____ D-o s-ì z-ō-g-ī- y-o d-ō-h-o z-à-? ---------------------------------- Dào shì zhōngxīn yào duōshǎo zhàn?
Teidän täytyy jäädä tässä pois. 您 - 在 -里 -车-。 您 得 在 这_ 下_ 。 您 得 在 这- 下- 。 ------------- 您 得 在 这里 下车 。 0
N-n-d- zà- -h-l---ià-ch-. N__ d_ z__ z____ x__ c___ N-n d- z-i z-è-ǐ x-à c-ē- ------------------------- Nín dé zài zhèlǐ xià chē.
Teidän täytyy jäädä takana pois. 您-必--- 后面 -- 。 您 必_ 从 后_ 下_ 。 您 必- 从 后- 下- 。 -------------- 您 必须 从 后面 下车 。 0
Nín-b--ū-cóng-hòu---n-x-à ch-. N__ b___ c___ h______ x__ c___ N-n b-x- c-n- h-u-i-n x-à c-ē- ------------------------------ Nín bìxū cóng hòumiàn xià chē.
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. 下趟--铁---钟-后来 。 下_ 地_ 五__ 后_ 。 下- 地- 五-钟 后- 。 -------------- 下趟 地铁 五分钟 后来 。 0
X---tàng --t-- wǔ -ē-z--ng-h--lái. X__ t___ d____ w_ f_______ h______ X-à t-n- d-t-ě w- f-n-h-n- h-u-á-. ---------------------------------- Xià tàng dìtiě wǔ fēnzhōng hòulái.
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. 下趟-有--车--分--后到-。 下_ 有___ 十__ 后_ 。 下- 有-电- 十-钟 后- 。 ---------------- 下趟 有轨电车 十分钟 后到 。 0
X-- -àng-y---guǐ -i--ch--s-í -ēnz-ō-g h-u-d--. X__ t___ y__ g__ d______ s__ f_______ h__ d___ X-à t-n- y-u g-ǐ d-à-c-ē s-í f-n-h-n- h-u d-o- ---------------------------------------------- Xià tàng yǒu guǐ diànchē shí fēnzhōng hòu dào.
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. 下--公共---十五-- -到 。 下_ 公___ 十___ 后_ 。 下- 公-汽- 十-分- 后- 。 ----------------- 下趟 公共汽车 十五分钟 后到 。 0
X-à--àng-gōn---n-----hē s-íwǔ fē---ō-g h---dà-. X__ t___ g_______ q____ s____ f_______ h__ d___ X-à t-n- g-n-g-n- q-c-ē s-í-ǔ f-n-h-n- h-u d-o- ----------------------------------------------- Xià tàng gōnggòng qìchē shíwǔ fēnzhōng hòu dào.
Milloin viimeinen metro menee? 最后一班 -铁 -么 时候-开 ? 最___ 地_ 什_ 时_ 开 ? 最-一- 地- 什- 时- 开 ? ----------------- 最后一班 地铁 什么 时候 开 ? 0
Z---òu yī---- --t-ě -----e-shíh-u kāi? Z_____ y_ b__ d____ s_____ s_____ k___ Z-ì-ò- y- b-n d-t-ě s-é-m- s-í-ò- k-i- -------------------------------------- Zuìhòu yī bān dìtiě shénme shíhòu kāi?
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? 最后-- 有----------- ? 最___ 有___ 什_ 时_ 开 ? 最-一- 有-电- 什- 时- 开 ? ------------------- 最后一班 有轨电车 什么 时候 开 ? 0
Zuìh-- y----n-y-- guǐ-dià-----s--nme --í-òu --i? Z_____ y_ b__ y__ g__ d______ s_____ s_____ k___ Z-ì-ò- y- b-n y-u g-ǐ d-à-c-ē s-é-m- s-í-ò- k-i- ------------------------------------------------ Zuìhòu yī bān yǒu guǐ diànchē shénme shíhòu kāi?
Milloin viimeinen bussi menee? 最-一- -共-- -- 时- 开-? 最___ 公___ 什_ 时_ 开 ? 最-一- 公-汽- 什- 时- 开 ? ------------------- 最后一班 公共汽车 什么 时候 开 ? 0
Z--hòu--ī bān -ōng-ò---qì-hē s--nm----í-----ā-? Z_____ y_ b__ g_______ q____ s_____ s_____ k___ Z-ì-ò- y- b-n g-n-g-n- q-c-ē s-é-m- s-í-ò- k-i- ----------------------------------------------- Zuìhòu yī bān gōnggòng qìchē shénme shíhòu kāi?
Onko teillä matkalippua? 您 有-车--吗-? 您 有 车_ 吗 ? 您 有 车- 吗 ? ---------- 您 有 车票 吗 ? 0
N-n---u-ch-pi-o ma? N__ y__ c______ m__ N-n y-u c-ē-i-o m-? ------------------- Nín yǒu chēpiào ma?
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. 车--- -- 我 -- 。 车_ ? 不_ 我 没_ 。 车- ? 不- 我 没- 。 -------------- 车票 ? 不， 我 没有 。 0
Ch-p--o--Bù,-----éiy--. C_______ B__ w_ m______ C-ē-i-o- B-, w- m-i-ǒ-. ----------------------- Chēpiào? Bù, wǒ méiyǒu.
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. 那-您 -须 - 罚金/-款-。 那 您 必_ 交 罚____ 。 那 您 必- 交 罚-/-款 。 ---------------- 那 您 必须 交 罚金/罚款 。 0
N- n-n ---ū-ji-o fá--n--fákuǎn. N_ n__ b___ j___ f_____ f______ N- n-n b-x- j-ā- f-j-n- f-k-ǎ-. ------------------------------- Nà nín bìxū jiāo fájīn/ fákuǎn.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kiina (yksinkertaistettu) (1-100) MP3 kiina (yksinkertaistettu) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?