Lauseita

fi Julkinen paikallisliikenne   »   sl Javni primestni (lokalni) promet

36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

Julkinen paikallisliikenne

36 [šestintrideset]

Javni primestni (lokalni) promet

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Missä on bussipysäkki? K-e-j- av--bus-a-p--ta-a? K__ j_ a________ p_______ K-e j- a-t-b-s-a p-s-a-a- ------------------------- Kje je avtobusna postaja? 0
Mikä bussi ajaa keskustaan? Kat-----v---u- p-l---- -en-e-? K_____ a______ p____ v c______ K-t-r- a-t-b-s p-l-e v c-n-e-? ------------------------------ Kateri avtobus pelje v center? 0
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa? S-kat-r-m --to----m--- m-ra-------ti? S k______ a________ s_ m____ p_______ S k-t-r-m a-t-b-s-m s- m-r-m p-l-a-i- ------------------------------------- S katerim avtobusom se moram peljati? 0
Pitääkö minun vaihtaa bussia? Al- m---- pre---p---? A__ m____ p__________ A-i m-r-m p-e-t-p-t-? --------------------- Ali moram prestopiti? 0
Missä minun pitää vaihtaa bussia? K-e m-ram -restopiti? K__ m____ p__________ K-e m-r-m p-e-t-p-t-? --------------------- Kje moram prestopiti? 0
Mitä yksi lippu maksaa? Ko--ko--t-ne -oz--ni--? K_____ s____ v_________ K-l-k- s-a-e v-z-v-i-a- ----------------------- Koliko stane vozovnica? 0
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan? Ko-ik- p-------- ----d d- cen---? K_____ p_____ j_ o____ d_ c______ K-l-k- p-s-a- j- o-t-d d- c-n-r-? --------------------------------- Koliko postaj je odtod do centra? 0
Teidän täytyy jäädä tässä pois. T--a- -o-a-----stop-t-. T____ m_____ i_________ T-k-j m-r-t- i-s-o-i-i- ----------------------- Tukaj morate izstopiti. 0
Teidän täytyy jäädä takana pois. I-s--pit---ah-- -amo-z-d-j. I________ l____ s___ z_____ I-s-o-i-e l-h-o s-m- z-d-j- --------------------------- Izstopite lahko samo zadaj. 0
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä. N-sl------v-------dze-sk- -----nic-- -rispe -e--5 m--ut. N________ v___ (_________ ž_________ p_____ č__ 5 m_____ N-s-e-n-i v-a- (-o-z-m-k- ž-l-z-i-e- p-i-p- č-z 5 m-n-t- -------------------------------------------------------- Naslednji vlak (podzemske železnice) prispe čez 5 minut. 0
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä. Na-l-dn-i --a-vaj-prispe--e- -0-minut. N________ t______ p_____ č__ 1_ m_____ N-s-e-n-i t-a-v-j p-i-p- č-z 1- m-n-t- -------------------------------------- Naslednji tramvaj prispe čez 10 minut. 0
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä. Nas-e-nj- av---us -ri--e čez-15-m-n-t. N________ a______ p_____ č__ 1_ m_____ N-s-e-n-i a-t-b-s p-i-p- č-z 1- m-n-t- -------------------------------------- Naslednji avtobus prispe čez 15 minut. 0
Milloin viimeinen metro menee? K-aj -e--e -a-n-- v-ak---od-e--k----l--nice-? K___ p____ z_____ v___ (_________ ž__________ K-a- p-l-e z-d-j- v-a- (-o-z-m-k- ž-l-z-i-e-? --------------------------------------------- Kdaj pelje zadnji vlak (podzemske železnice)? 0
Milloin viimeinen raitiovaunu menee? K-a- ---je -a-nj--tra--aj? K___ p____ z_____ t_______ K-a- p-l-e z-d-j- t-a-v-j- -------------------------- Kdaj pelje zadnji tramvaj? 0
Milloin viimeinen bussi menee? Kda---e------d--i--v--bu-? K___ p____ z_____ a_______ K-a- p-l-e z-d-j- a-t-b-s- -------------------------- Kdaj pelje zadnji avtobus? 0
Onko teillä matkalippua? I-a-e vo-ov-ic-? I____ v_________ I-a-e v-z-v-i-o- ---------------- Imate vozovnico? 0
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua. Vo-o--i-o? –-N-------m---. V_________ – N__ n____ j__ V-z-v-i-o- – N-, n-m-m j-. -------------------------- Vozovnico? – Ne, nimam je. 0
Sitten teidän täytyy maksaa sakko. V--em ---meru---r-te --ač-t- -a---. V t__ p______ m_____ p______ k_____ V t-m p-i-e-u m-r-t- p-a-a-i k-z-n- ----------------------------------- V tem primeru morate plačati kazen. 0

Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?