Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   it Lavorare

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [cinquantacinque]

Lavorare

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi italia Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Ch-----------? C__ l_____ f__ C-e l-v-r- f-? -------------- Che lavoro fa? 0
Mieheni on lääkäri. Mio----i-o --me-ico. M__ m_____ è m______ M-o m-r-t- è m-d-c-. -------------------- Mio marito è medico. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. L-v--- ---- -n-e-mi-ra p-r---ime. L_____ c___ i_________ p_________ L-v-r- c-m- i-f-r-i-r- p-r---i-e- --------------------------------- Lavoro come infermiera part-time. 0
Pian saamme eläkettä. P-e--o a--re-- i--pen--o-e. P_____ a______ i_ p________ P-e-t- a-d-e-o i- p-n-i-n-. --------------------------- Presto andremo in pensione. 0
Mutta verot ovat korkeita. M--l--tass--s--o-alte. M_ l_ t____ s___ a____ M- l- t-s-e s-n- a-t-. ---------------------- Ma le tasse sono alte. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. E l’-s----raz-o-- -cont-o-le---l---ie) ----sto-a. E l______________ (______ l_ m________ è c_______ E l-a-s-c-r-z-o-e (-o-t-o l- m-l-t-i-) è c-s-o-a- ------------------------------------------------- E l’assicurazione (contro le malattie) è costosa. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Co-----rr---i--ar-? C___ v_______ f____ C-s- v-r-e-t- f-r-? ------------------- Cosa vorresti fare? 0
Haluan tulla insinööriksi. Io-vo---- --ve---re -ngegnere. I_ v_____ d________ i_________ I- v-r-e- d-v-n-a-e i-g-g-e-e- ------------------------------ Io vorrei diventare ingegnere. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Io -o--i---t----r- -ll---i-------. I_ v_____ s_______ a______________ I- v-g-i- s-u-i-r- a-l-u-i-e-s-t-. ---------------------------------- Io voglio studiare all’università. 0
Olen harjoittelija. I--son--p-a--ca--e. I_ s___ p__________ I- s-n- p-a-i-a-t-. ------------------- Io sono praticante. 0
En tienaa paljon. Non-gu---g-o-m--to. N__ g_______ m_____ N-n g-a-a-n- m-l-o- ------------------- Non guadagno molto. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Facci- u- tiroc---o-----e--er-. F_____ u_ t________ a__________ F-c-i- u- t-r-c-n-o a-l-e-t-r-. ------------------------------- Faccio un tirocinio all’estero. 0
Tuo on pomoni. Q-e-to --i- mio-c-po. Q_____ è i_ m__ c____ Q-e-t- è i- m-o c-p-. --------------------- Questo è il mio capo. 0
Minulla on mukavia työkavereita. H---e- ---l-g-i -en------ sim-----i. H_ d__ c_______ g______ / s_________ H- d-i c-l-e-h- g-n-i-i / s-m-a-i-i- ------------------------------------ Ho dei colleghi gentili / simpatici. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. A---z------n---ndia---sempre -- m---a. A m__________ a______ s_____ i_ m_____ A m-z-o-i-r-o a-d-a-o s-m-r- i- m-n-a- -------------------------------------- A mezzogiorno andiamo sempre in mensa. 0
Etsin työpaikkaa. Cer---u- -po-to d-)--avo--. C____ u_ (_____ d__ l______ C-r-o u- (-o-t- d-) l-v-r-. --------------------------- Cerco un (posto di) lavoro. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. S--- --so--up-t---a u- -nno-orm--. S___ d__________ d_ u_ a___ o_____ S-n- d-s-c-u-a-o d- u- a-n- o-m-i- ---------------------------------- Sono disoccupato da un anno ormai. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. In q-e-t------e-c--sono-tr-p-i -is--c---t-. I_ q_____ p____ c_ s___ t_____ d___________ I- q-e-t- p-e-e c- s-n- t-o-p- d-s-c-u-a-i- ------------------------------------------- In questo paese ci sono troppi disoccupati. 0

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?