Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   sl Na delu

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [petinpetdeset]

Na delu

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Mitä teette työksenne? S --- se p-k--c-o uk--r--te? S č__ s_ p_______ u_________ S č-m s- p-k-i-n- u-v-r-a-e- ---------------------------- S čim se poklicno ukvarjate? 0
Mieheni on lääkäri. M-- mož-je -o-pokl-cu z--avnik. M__ m__ j_ p_ p______ z________ M-j m-ž j- p- p-k-i-u z-r-v-i-. ------------------------------- Moj mož je po poklicu zdravnik. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. Ja---e--m --t -edi--ns-a sest---- -------ni- -el---im----o-. J__ d____ k__ m_________ s_____ s p_________ d_______ č_____ J-z d-l-m k-t m-d-c-n-k- s-s-r- s p-l-v-č-i- d-l-v-i- č-s-m- ------------------------------------------------------------ Jaz delam kot medicinska sestra s polovičnim delovnim časom. 0
Pian saamme eläkettä. K--lu -ov- --a-v-po-o-. K____ b___ š__ v p_____ K-a-u b-v- š-a v p-k-j- ----------------------- Kmalu bova šla v pokoj. 0
Mutta verot ovat korkeita. Am--k-da-----o-vi-o--. A____ d____ s_ v______ A-p-k d-v-i s- v-s-k-. ---------------------- Ampak davki so visoki. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. In-zdr-vs---no z---rovanj---e dr-go. I_ z__________ z__________ j_ d_____ I- z-r-v-t-e-o z-v-r-v-n-e j- d-a-o- ------------------------------------ In zdravstveno zavarovanje je drago. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Kaj--i -a-(-) -eko--pos-a-(a)? K__ b_ r_____ n____ p_________ K-j b- r-d-a- n-k-č p-s-a-(-)- ------------------------------ Kaj bi rad(a) nekoč postal(a)? 0
Haluan tulla insinööriksi. Ra-(-- b- --st-l(-)-i---n--. R_____ b_ p________ i_______ R-d-a- b- p-s-a-(-) i-ž-n-r- ---------------------------- Rad(a) bi postal(a) inženir. 0
Haluan opiskella yliopistossa. H---- št-d-ra-i-n--u-iver--. H____ š________ n_ u________ H-č-m š-u-i-a-i n- u-i-e-z-. ---------------------------- Hočem študirati na univerzi. 0
Olen harjoittelija. S-- pripra-n-k. S__ p__________ S-m p-i-r-v-i-. --------------- Sem pripravnik. 0
En tienaa paljon. Ne z--l-------l-ko. N_ z_______ v______ N- z-s-u-i- v-l-k-. ------------------- Ne zaslužim veliko. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Op-a---am----p-a---št-o v t----i. O________ p____________ v t______ O-r-v-j-m p-i-r-v-i-t-o v t-j-n-. --------------------------------- Opravljam pripravništvo v tujini. 0
Tuo on pomoni. To -- m-- --f. T_ j_ m__ š___ T- j- m-j š-f- -------------- To je moj šef. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Im-m--r-j--n- --le-e. I___ p_______ k______ I-a- p-i-e-n- k-l-g-. --------------------- Imam prijetne kolege. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. O--ld-e--remo-v--n- v-me-z-. O______ g____ v____ v m_____ O-o-d-e g-e-o v-d-o v m-n-o- ---------------------------- Opoldne gremo vedno v menzo. 0
Etsin työpaikkaa. Išč----luž--. I____ s______ I-č-m s-u-b-. ------------- Iščem službo. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. E-o leto--em-ž- brez-o-el-(--. E__ l___ s__ ž_ b_____________ E-o l-t- s-m ž- b-e-p-s-l-(-)- ------------------------------ Eno leto sem že brezposeln(a). 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. V tej -eželi je--re--č ----pos-lnih. V t__ d_____ j_ p_____ b____________ V t-j d-ž-l- j- p-e-e- b-e-p-s-l-i-. ------------------------------------ V tej deželi je preveč brezposelnih. 0

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?