Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   no Jobbe

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [femtifem]

Jobbe

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Mitä teette työksenne? H---jobb-- --re ---? H__ j_____ d___ m___ H-a j-b-e- d-r- m-d- -------------------- Hva jobber dere med? 0
Mieheni on lääkäri. Ma---n min ----er -om le--. M_____ m__ j_____ s__ l____ M-n-e- m-n j-b-e- s-m l-g-. --------------------------- Mannen min jobber som lege. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. J---job--r-d--t------ -y--p-e---. J__ j_____ d_____ s__ s__________ J-g j-b-e- d-l-i- s-m s-k-p-e-e-. --------------------------------- Jeg jobber deltid som sykepleier. 0
Pian saamme eläkettä. Sn-rt -li--vi pe-sj-n---. S____ b___ v_ p__________ S-a-t b-i- v- p-n-j-n-r-. ------------------------- Snart blir vi pensjonert. 0
Mutta verot ovat korkeita. Me--skat------r h-ye. M__ s_______ e_ h____ M-n s-a-t-n- e- h-y-. --------------------- Men skattene er høye. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. O- he--efo-sikr---e- er dy-. O_ h________________ e_ d___ O- h-l-e-o-s-k-i-g-n e- d-r- ---------------------------- Og helseforsikringen er dyr. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? H-a har--- -yst ti-----li? H__ h__ d_ l___ t__ å b___ H-a h-r d- l-s- t-l å b-i- -------------------------- Hva har du lyst til å bli? 0
Haluan tulla insinööriksi. Jeg---l bli --g--iør. J__ v__ b__ i________ J-g v-l b-i i-g-n-ø-. --------------------- Jeg vil bli ingeniør. 0
Haluan opiskella yliopistossa. J---vi--s-u--r------u----rs-t-te-. J__ v__ s______ v__ u_____________ J-g v-l s-u-e-e v-d u-i-e-s-t-t-t- ---------------------------------- Jeg vil studere ved universitetet. 0
Olen harjoittelija. Jeg ----ra---k--t. J__ e_ p__________ J-g e- p-a-t-k-n-. ------------------ Jeg er praktikant. 0
En tienaa paljon. Jeg ---n-- -kk--m--. J__ t_____ i___ m___ J-g t-e-e- i-k- m-e- -------------------- Jeg tjener ikke mye. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. J-g -ar-pr-k-i--- --l---e-. J__ t__ p______ i u________ J-g t-r p-a-s-s i u-l-n-e-. --------------------------- Jeg tar praksis i utlandet. 0
Tuo on pomoni. Det----s-e-en-min. D__ e_ s_____ m___ D-t e- s-e-e- m-n- ------------------ Det er sjefen min. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Je--har-h---e---- --ll-ga--. J__ h__ h________ k_________ J-g h-r h-g-e-i-e k-l-e-a-r- ---------------------------- Jeg har hyggelige kollegaer. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. V--sp--er-----j-i-k-n-in-. V_ s_____ l____ i k_______ V- s-i-e- l-n-j i k-n-i-a- -------------------------- Vi spiser lunsj i kantina. 0
Etsin työpaikkaa. J-g-s-k-r-jo--. J__ s____ j____ J-g s-k-r j-b-. --------------- Jeg søker jobb. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. J-g-h-- v--t ----id-led-- i e---år. J__ h__ v___ a___________ i e__ å__ J-g h-r v-r- a-b-i-s-e-i- i e-t å-. ----------------------------------- Jeg har vært arbeidsledig i ett år. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. He- i--andet--r de- --r--a--- -r---ds--d---. H__ i l_____ e_ d__ f__ m____ a_____________ H-r i l-n-e- e- d-t f-r m-n-e a-b-i-s-e-i-e- -------------------------------------------- Her i landet er det for mange arbeidsledige. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + norja (1-100) MP3 norja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?