Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   et Töö

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [viiskümmend viis]

Töö

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Mis o------ e---u---? M__ o_ t___ e________ M-s o- t-i- e-u-u-s-? --------------------- Mis on teie elukutse? 0
Mieheni on lääkäri. Mu--ees--n-arst. M_ m___ o_ a____ M- m-e- o- a-s-. ---------------- Mu mees on arst. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. Ma---ö-------le----aga me-itsii--õ---. M_ t_____ p____ k_____ m______________ M- t-ö-a- p-o-e k-h-g- m-d-t-i-n-õ-n-. -------------------------------------- Ma töötan poole kohaga meditsiiniõena. 0
Pian saamme eläkettä. Vars-- sa--e me---nsio--t. V_____ s____ m_ p_________ V-r-t- s-a-e m- p-n-i-n-t- -------------------------- Varsti saame me pensionit. 0
Mutta verot ovat korkeita. Kui--m----d--- kõrged. K___ m_____ o_ k______ K-i- m-k-u- o- k-r-e-. ---------------------- Kuid maksud on kõrged. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. J---e-v--ekin----t-s -- -- ---ge. J_ t________________ o_ k_ k_____ J- t-r-i-e-i-d-u-t-s o- k- k-r-e- --------------------------------- Ja tervisekindlustus on ka kõrge. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Kel-e-s s- -a-d- --had? K______ s_ s____ t_____ K-l-e-s s- s-a-a t-h-d- ----------------------- Kelleks sa saada tahad? 0
Haluan tulla insinööriksi. M---ah-n ---e----k- s--d-. M_ t____ i_________ s_____ M- t-h-n i-s-n-r-k- s-a-a- -------------------------- Ma tahan inseneriks saada. 0
Haluan opiskella yliopistossa. M- ta-an ül--oo-i- -pp-da. M_ t____ ü________ õ______ M- t-h-n ü-i-o-l-s õ-p-d-. -------------------------- Ma tahan ülikoolis õppida. 0
Olen harjoittelija. M---l-n---a--i--nt. M_ o___ p__________ M- o-e- p-a-t-k-n-. ------------------- Ma olen praktikant. 0
En tienaa paljon. Ma ei--ee--------. M_ e_ t____ p_____ M- e- t-e-i p-l-u- ------------------ Ma ei teeni palju. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. M--tee- p-a----a- v--ism--l. M_ t___ p________ v_________ M- t-e- p-a-t-k-t v-l-s-a-l- ---------------------------- Ma teen praktikat välismaal. 0
Tuo on pomoni. S-------i-- -l---s. S__ o_ m___ ü______ S-e o- m-n- ü-e-u-. ------------------- See on minu ülemus. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Mul on-m--ld-v-- k-llee-id. M__ o_ m________ k_________ M-l o- m-e-d-v-d k-l-e-g-d- --------------------------- Mul on meeldivad kolleegid. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. L-u----j-- k------- -l-t- -öökla-. L____ a___ k____ m_ a____ s_______ L-u-a a-a- k-i-e m- a-a-i s-ö-l-s- ---------------------------------- Lõuna ajal käime me alati sööklas. 0
Etsin työpaikkaa. Ma o-sin---ö-oh--. M_ o____ t________ M- o-s-n t-ö-o-t-. ------------------ Ma otsin töökohta. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Ma----- --ba --sta o---- ----u. M_ o___ j___ a____ o____ t_____ M- o-e- j-b- a-s-a o-n-d t-ö-u- ------------------------------- Ma olen juba aasta olnud töötu. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. S------r-i----------g--pal---tööt--d. S_____ r_____ o_ l____ p____ t_______ S-l-e- r-i-i- o- l-i-a p-l-u t-ö-u-d- ------------------------------------- Selles riigis on liiga palju töötuid. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + viro (1-100) MP3 viro (1-100)
Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?