Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   tr Çalışmak

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [elli beş]

Çalışmak

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi turkki Toista Lisää
Mitä teette työksenne? M-s--k-o-ara--ne--ap-----unuz? M_____ o_____ n_ y____________ M-s-e- o-a-a- n- y-p-y-r-u-u-? ------------------------------ Meslek olarak ne yapıyorsunuz? 0
Mieheni on lääkäri. Koc-m -o-to-. K____ d______ K-c-m d-k-o-. ------------- Kocam doktor. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. Be- -a--- -ü- he--ire -----k-ç--ış-yoru-. B__ y____ g__ h______ o_____ ç___________ B-n y-r-m g-n h-m-i-e o-a-a- ç-l-ş-y-r-m- ----------------------------------------- Ben yarım gün hemşire olarak çalışıyorum. 0
Pian saamme eläkettä. Yakında em-kli ---cağ--. Y______ e_____ o________ Y-k-n-a e-e-l- o-a-a-ı-. ------------------------ Yakında emekli olacağız. 0
Mutta verot ovat korkeita. Ama-ver---e--y-ksek. A__ v_______ y______ A-a v-r-i-e- y-k-e-. -------------------- Ama vergiler yüksek. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. Ve-h-s-alı- -ig---ası ---sek. V_ h_______ s________ y______ V- h-s-a-ı- s-g-r-a-ı y-k-e-. ----------------------------- Ve hastalık sigortası yüksek. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Ne ol-ak is-i------? N_ o____ i__________ N- o-m-k i-t-y-r-u-? -------------------- Ne olmak istiyorsun? 0
Haluan tulla insinööriksi. M---nd-s-olm-k--s-------. M_______ o____ i_________ M-h-n-i- o-m-k i-t-y-r-m- ------------------------- Mühendis olmak istiyorum. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Ü-----s----e-okum-k--st-yor-m. Ü___________ o_____ i_________ Ü-i-e-s-t-d- o-u-a- i-t-y-r-m- ------------------------------ Üniversitede okumak istiyorum. 0
Olen harjoittelija. B-- s-ajy----. B__ s_________ B-n s-a-y-r-m- -------------- Ben stajyerim. 0
En tienaa paljon. F-z-- ---anm--o---. F____ k____________ F-z-a k-z-n-ı-o-u-. ------------------- Fazla kazanmıyorum. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Yur--d-şın-a --a--ya-ı-or-m. Y___ d______ s___ y_________ Y-r- d-ş-n-a s-a- y-p-y-r-m- ---------------------------- Yurt dışında staj yapıyorum. 0
Tuo on pomoni. B--ben-m ş-fi-. B_ b____ ş_____ B- b-n-m ş-f-m- --------------- Bu benim şefim. 0
Minulla on mukavia työkavereita. H-ş a-ka-aş---ı---a-. H__ a___________ v___ H-ş a-k-d-ş-a-ı- v-r- --------------------- Hoş arkadaşlarım var. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. Ö-le------h-p-k----n- g-----r--. Ö________ h__ k______ g_________ Ö-l-n-e-i h-p k-n-i-e g-d-y-r-z- -------------------------------- Öğlenleri hep kantine gidiyoruz. 0
Etsin työpaikkaa. İ--a-ıyo---. İ_ a________ İ- a-ı-o-u-. ------------ İş arıyorum. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Bi- y--------s-z--. B__ y_____ i_______ B-r y-l-ı- i-s-z-m- ------------------- Bir yıldır işsizim. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Bu -l--d------işs-z va-. B_ ü_____ ç__ i____ v___ B- ü-k-d- ç-k i-s-z v-r- ------------------------ Bu ülkede çok işsiz var. 0

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?