Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   sk Práca

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [päťdesiatpäť]

Práca

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Ak- --t--po--l-nie? A__ m___ p_________ A-é m-t- p-v-l-n-e- ------------------- Aké máte povolanie? 0
Mieheni on lääkäri. M----u--je---vo-aním--ek-r. M__ m__ j_ p________ l_____ M-j m-ž j- p-v-l-n-m l-k-r- --------------------------- Môj muž je povolaním lekár. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. P---u-em---o---r---t----e-t---na---l---č-- --äz--. P_______ a__ z________ s_____ n_ p________ ú______ P-a-u-e- a-o z-r-v-t-á s-s-r- n- p-l-v-č-ý ú-ä-o-. -------------------------------------------------- Pracujem ako zdravotná sestra na polovičný úväzok. 0
Pian saamme eläkettä. Čos---- --s--ne-e --chod--. Č______ d________ d________ Č-s-o-o d-s-a-e-e d-c-o-o-. --------------------------- Čoskoro dostaneme dôchodok. 0
Mutta verot ovat korkeita. Al--d------ vysoké. A__ d___ s_ v______ A-e d-n- s- v-s-k-. ------------------- Ale dane sú vysoké. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. A-zd---o-----oiste--- je----ok-. A z________ p________ j_ v______ A z-r-v-t-é p-i-t-n-e j- v-s-k-. -------------------------------- A zdravotné poistenie je vysoké. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Čí- by ------ -hc-- -y-? Č__ b_ s_ r__ c____ b___ Č-m b- s- r-z c-c-l b-ť- ------------------------ Čím by si raz chcel byť? 0
Haluan tulla insinööriksi. Ch--- by------y- -n-i---ro-. C____ b_ s__ b__ i__________ C-c-l b- s-m b-ť i-ž-n-e-o-. ---------------------------- Chcel by som byť inžinierom. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Ch--m-š-u-ov----a-u-i-e--i-e. C____ š_______ n_ u__________ C-c-m š-u-o-a- n- u-i-e-z-t-. ----------------------------- Chcem študovať na univerzite. 0
Olen harjoittelija. S-m p-ak-ikan-. S__ p__________ S-m p-a-t-k-n-. --------------- Som praktikant. 0
En tienaa paljon. N---r-b----e--. N________ v____ N-z-r-b-m v-ľ-. --------------- Nezarábam veľa. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Pra-u-e- - za-rani--. P_______ v z_________ P-a-u-e- v z-h-a-i-í- --------------------- Praxujem v zahraničí. 0
Tuo on pomoni. To-------ô--š--. T___ j_ m__ š___ T-t- j- m-j š-f- ---------------- Toto je môj šéf. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Má- -ilých kol---v. M__ m_____ k_______ M-m m-l-c- k-l-g-v- ------------------- Mám milých kolegov. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. Napoludn-e--de----žd--d--je--l--. N_________ i____ v___ d_ j_______ N-p-l-d-i- i-e-e v-d- d- j-d-l-e- --------------------------------- Napoludnie ideme vždy do jedálne. 0
Etsin työpaikkaa. Hľ---- -rácu. H_____ p_____ H-a-á- p-á-u- ------------- Hľadám prácu. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Už--ok---m---zame-tna--. U_ r__ s__ n____________ U- r-k s-m n-z-m-s-n-n-. ------------------------ Už rok som nezamestnaný. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. V-t-j---kr-j--e ---ve--i v--a-ne--mes-n----h. V t____ k______ j_ v____ v___ n______________ V t-j-o k-a-i-e j- v-ľ-i v-ľ- n-z-m-s-n-n-c-. --------------------------------------------- V tejto krajine je veľmi veľa nezamestnaných. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovakia (1-100) MP3 slovakia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?