Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   cs Práce

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [padesát pět]

Práce

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Čím se -i---e? Č__ s_ ž______ Č-m s- ž-v-t-? -------------- Čím se živíte? 0
Mieheni on lääkäri. M-j m------j- --vo-án-- -é-a-. M__ m_____ j_ p________ l_____ M-j m-n-e- j- p-v-l-n-m l-k-ř- ------------------------------ Můj manžel je povoláním lékař. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. J- --a-uj---a-o ----votn--s-s--a na--ůl-úva---. J_ p______ j___ z________ s_____ n_ p__ ú______ J- p-a-u-i j-k- z-r-v-t-í s-s-r- n- p-l ú-a-k-. ----------------------------------------------- Já pracuji jako zdravotní sestra na půl úvazku. 0
Pian saamme eläkettä. B-zy pů--e-------ůcho--. B___ p______ d_ d_______ B-z- p-j-e-e d- d-c-o-u- ------------------------ Brzy půjdeme do důchodu. 0
Mutta verot ovat korkeita. A-- d-ně --o--vys--é. A__ d___ j___ v______ A-e d-n- j-o- v-s-k-. --------------------- Ale daně jsou vysoké. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. A z-r--o-n- po-----ní----d--h-. A z________ p________ j_ d_____ A z-r-v-t-í p-j-š-ě-í j- d-a-é- ------------------------------- A zdravotní pojištění je drahé. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Čí---hceš-je-no---ý-? Č__ c____ j_____ b___ Č-m c-c-š j-d-o- b-t- --------------------- Čím chceš jednou být? 0
Haluan tulla insinööriksi. Cht-- - -h---a byc- bý---nž--ýr-m --inže---k-u. C____ / c_____ b___ b__ i________ / i__________ C-t-l / c-t-l- b-c- b-t i-ž-n-r-m / i-ž-n-r-o-. ----------------------------------------------- Chtěl / chtěla bych být inženýrem / inženýrkou. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Chc--jít n- ---v-rz--u. C___ j__ n_ u__________ C-c- j-t n- u-i-e-z-t-. ----------------------- Chci jít na univerzitu. 0
Olen harjoittelija. J--m-n--s--ž-. J___ n_ s_____ J-e- n- s-á-i- -------------- Jsem na stáži. 0
En tienaa paljon. Ne-y--lá--m mo-. N__________ m___ N-v-d-l-v-m m-c- ---------------- Nevydělávám moc. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. D-lá----áž-- zah--ničí. D____ s___ v z_________ D-l-m s-á- v z-h-a-i-í- ----------------------- Dělám stáž v zahraničí. 0
Tuo on pomoni. To ---mů- šéf. T_ j_ m__ š___ T- j- m-j š-f- -------------- To je můj šéf. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Má- mi-- -----pr---vn--y. M__ m___ s_______________ M-m m-l- s-o-u-r-c-v-í-y- ------------------------- Mám milé spolupracovníky. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. V-p--e-n--jde---vždy--- --ntý--. V p______ j____ v___ d_ k_______ V p-l-d-e j-e-e v-d- d- k-n-ý-y- -------------------------------- V poledne jdeme vždy do kantýny. 0
Etsin työpaikkaa. Hle-á--p-á-i. H_____ p_____ H-e-á- p-á-i- ------------- Hledám práci. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Už-r-- --e--nez--ě-----ý-/ nezaměs-----. U_ r__ j___ n___________ / n____________ U- r-k j-e- n-z-m-s-n-n- / n-z-m-s-n-n-. ---------------------------------------- Už rok jsem nezaměstnaný / nezaměstnaná. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. V-té---zem- -- -ř-liš---o-o n------tnaný-h. V t___ z___ j_ p_____ m____ n______________ V t-t- z-m- j- p-í-i- m-o-o n-z-m-s-n-n-c-. ------------------------------------------- V této zemi je příliš mnoho nezaměstnaných. 0

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?