Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   bg Минало време 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [осемдесет и три]

83 [osemdeset i tri]

Минало време 3

Minalo vreme 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
puhua puhelimessa зв-ня-/ обажда- ----о т-леф-на з____ / о______ с_ п_ т_______ з-ъ-я / о-а-д-м с- п- т-л-ф-н- ------------------------------ звъня / обаждам се по телефона 0
zv--y--/ -b-zh-a- s--po---l-f-na z_____ / o_______ s_ p_ t_______ z-y-y- / o-a-h-a- s- p- t-l-f-n- -------------------------------- zvynya / obazhdam se po telefona
Minä olen puhunut puhelimessa. А--звъ-я--по ----фо--. А_ з_____ п_ т________ А- з-ъ-я- п- т-л-ф-н-. ---------------------- Аз звънях по телефона. 0
Az -vy--ak---- --l--o--. A_ z_______ p_ t________ A- z-y-y-k- p- t-l-f-n-. ------------------------ Az zvynyakh po telefona.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Говор----о --л-фон--п--- -я-о-- ----е. Г______ п_ т_______ п___ ц_____ в_____ Г-в-р-х п- т-л-ф-н- п-е- ц-л-т- в-е-е- -------------------------------------- Говорих по телефона през цялото време. 0
G-----k- p- --lefon- pr-- -s--l-----rem-. G_______ p_ t_______ p___ t_______ v_____ G-v-r-k- p- t-l-f-n- p-e- t-y-l-t- v-e-e- ----------------------------------------- Govorikh po telefona prez tsyaloto vreme.
kysyä П--ам П____ П-т-м ----- Питам 0
P---m P____ P-t-m ----- Pitam
Minä olen kysynyt. А- п-тах. А_ п_____ А- п-т-х- --------- Аз питах. 0
Az --t-k-. A_ p______ A- p-t-k-. ---------- Az pitakh.
Minä olen aina kysynyt. А----сто-н-- --та-. А_ п________ п_____ А- п-с-о-н-о п-т-х- ------------------- Аз постоянно питах. 0
Az postoya--o pi--kh. A_ p_________ p______ A- p-s-o-a-n- p-t-k-. --------------------- Az postoyanno pitakh.
kertoa Разк-зв-м Р________ Р-з-а-в-м --------- Разказвам 0
R-z--z--m R________ R-z-a-v-m --------- Razkazvam
Minä olen kertonut. А-----ка---х. А_ р_________ А- р-з-а-в-х- ------------- Аз разказвах. 0
A- -a---zv-kh. A_ r__________ A- r-z-a-v-k-. -------------- Az razkazvakh.
Minä olen kertonut koko tarinan. А- раз------ц------и-то-ия. А_ р_______ ц_____ и_______ А- р-з-а-а- ц-л-т- и-т-р-я- --------------------------- Аз разказах цялата история. 0
A--r-zkazakh----a--ta is-o--y-. A_ r________ t_______ i________ A- r-z-a-a-h t-y-l-t- i-t-r-y-. ------------------------------- Az razkazakh tsyalata istoriya.
oppia Уча У__ У-а --- Уча 0
U--a U___ U-h- ---- Ucha
Minä olen oppinut. Аз--чих. А_ у____ А- у-и-. -------- Аз учих. 0
Az-u-h---. A_ u______ A- u-h-k-. ---------- Az uchikh.
Minä olen oppinut koko illan. А- у----цял--в---р. А_ у___ ц___ в_____ А- у-и- ц-л- в-ч-р- ------------------- Аз учих цяла вечер. 0
A- uc--k- ts--l---ec-er. A_ u_____ t_____ v______ A- u-h-k- t-y-l- v-c-e-. ------------------------ Az uchikh tsyala vecher.
työskennellä Работя Р_____ Р-б-т- ------ Работя 0
Ra--tya R______ R-b-t-a ------- Rabotya
Minä olen työskennellyt. Аз работ--. А_ р_______ А- р-б-т-х- ----------- Аз работих. 0
A- ---oti-h. A_ r________ A- r-b-t-k-. ------------ Az rabotikh.
Minä olen työskennellyt koko päivän. А--раб-т-х-ця- де-. А_ р______ ц__ д___ А- р-б-т-х ц-л д-н- ------------------- Аз работих цял ден. 0
A--rabotik- --y-- den. A_ r_______ t____ d___ A- r-b-t-k- t-y-l d-n- ---------------------- Az rabotikh tsyal den.
syödä Я_ Я- -- Ям 0
Y-m Y__ Y-m --- Yam
Minä olen syönyt. Аз яд-х. А_ я____ А- я-о-. -------- Аз ядох. 0
A- ya---h. A_ y______ A- y-d-k-. ---------- Az yadokh.
Minä olen syönyt koko ruoan. Аз -зя-о- вси-кат---р-на. А_ и_____ в_______ х_____ А- и-я-о- в-и-к-т- х-а-а- ------------------------- Аз изядох всичката храна. 0
Az----a-okh-vsi-h-a---k-ran-. A_ i_______ v________ k______ A- i-y-d-k- v-i-h-a-a k-r-n-. ----------------------------- Az izyadokh vsichkata khrana.

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!