Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   cs Minulý čas 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [osmdesát tři]

Minulý čas 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
puhua puhelimessa te-ef--o--t t__________ t-l-f-n-v-t ----------- telefonovat 0
Minä olen puhunut puhelimessa. Te--fono-a--jsem. T__________ j____ T-l-f-n-v-l j-e-. ----------------- Telefonoval jsem. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. C---u dob- js-m t--ef----al. C____ d___ j___ t___________ C-l-u d-b- j-e- t-l-f-n-v-l- ---------------------------- Celou dobu jsem telefonoval. 0
kysyä p-át-se p___ s_ p-á- s- ------- ptát se 0
Minä olen kysynyt. Ze--a----e----. Z_____ j___ s__ Z-p-a- j-e- s-. --------------- Zeptal jsem se. 0
Minä olen aina kysynyt. Vžd----em--- pt-l. V___ j___ s_ p____ V-d- j-e- s- p-a-. ------------------ Vždy jsem se ptal. 0
kertoa v---ávět v_______ v-p-á-ě- -------- vyprávět 0
Minä olen kertonut. V-pr-v-l j---. V_______ j____ V-p-á-ě- j-e-. -------------- Vyprávěl jsem. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. Vypr--ěl j--m---lou p-í-o-u. V_______ j___ c____ p_______ V-p-á-ě- j-e- c-l-u p-í-o-u- ---------------------------- Vyprávěl jsem celou příhodu. 0
oppia u-i---e u___ s_ u-i- s- ------- učit se 0
Minä olen oppinut. Uč---j-em-s-. U___ j___ s__ U-i- j-e- s-. ------------- Učil jsem se. 0
Minä olen oppinut koko illan. Uč-l-j----se--e-ý v--er. U___ j___ s_ c___ v_____ U-i- j-e- s- c-l- v-č-r- ------------------------ Učil jsem se celý večer. 0
työskennellä p-aco--t p_______ p-a-o-a- -------- pracovat 0
Minä olen työskennellyt. Pr---val-jsem. P_______ j____ P-a-o-a- j-e-. -------------- Pracoval jsem. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. Pra--v------- c-lý ---. P_______ j___ c___ d___ P-a-o-a- j-e- c-l- d-n- ----------------------- Pracoval jsem celý den. 0
syödä jí-t j___ j-s- ---- jíst 0
Minä olen syönyt. J--l-----. J___ j____ J-d- j-e-. ---------- Jedl jsem. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. S--d- j----v-e---o--í---. S____ j___ v______ j_____ S-ě-l j-e- v-e-h-o j-d-o- ------------------------- Snědl jsem všechno jídlo. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tsekki (1-100) MP3 tsekki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!