Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   vi Quá khứ 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [Tám mươi ba]

Quá khứ 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi vietnam Toista Lisää
puhua puhelimessa G-i----- ----i G__ đ___ t____ G-i đ-ệ- t-o-i -------------- Gọi điện thoại 0
Minä olen puhunut puhelimessa. Tô- -ã-gọi-đ--- -h-ạ-. T__ đ_ g__ đ___ t_____ T-i đ- g-i đ-ệ- t-o-i- ---------------------- Tôi đã gọi điện thoại. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Tô---ã-gọ--đi---t--ại su--. T__ đ_ g__ đ___ t____ s____ T-i đ- g-i đ-ệ- t-o-i s-ố-. --------------------------- Tôi đã gọi điện thoại suốt. 0
kysyä Hỏi H__ H-i --- Hỏi 0
Minä olen kysynyt. T-- -ã----. T__ đ_ h___ T-i đ- h-i- ----------- Tôi đã hỏi. 0
Minä olen aina kysynyt. Tô- lú--nà- -ũng đ- hỏ-. T__ l__ n__ c___ đ_ h___ T-i l-c n-o c-n- đ- h-i- ------------------------ Tôi lúc nào cũng đã hỏi. 0
kertoa -ể K_ K- -- Kể 0
Minä olen kertonut. Tô- -ã --. T__ đ_ k__ T-i đ- k-. ---------- Tôi đã kể. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. Tô- đã--ể-hết -----hu-ện. T__ đ_ k_ h__ c__ c______ T-i đ- k- h-t c-u c-u-ệ-. ------------------------- Tôi đã kể hết câu chuyện. 0
oppia H-c-t-p H__ t__ H-c t-p ------- Học tập 0
Minä olen oppinut. Tôi-đ- -ọ-. T__ đ_ h___ T-i đ- h-c- ----------- Tôi đã học. 0
Minä olen oppinut koko illan. Tôi-đ--họ--suốt b--i ---. T__ đ_ h__ s___ b___ t___ T-i đ- h-c s-ố- b-ổ- t-i- ------------------------- Tôi đã học suốt buổi tối. 0
työskennellä L-- việc L__ v___ L-m v-ệ- -------- Làm việc 0
Minä olen työskennellyt. Tôi-đã-l-m--iệ-. T__ đ_ l__ v____ T-i đ- l-m v-ệ-. ---------------- Tôi đã làm việc. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. T-i-----à--việ- --ố- -ả ----. T__ đ_ l__ v___ s___ c_ n____ T-i đ- l-m v-ệ- s-ố- c- n-à-. ----------------------------- Tôi đã làm việc suốt cả ngày. 0
syödä Ă- Ă_ Ă- -- Ăn 0
Minä olen syönyt. T-i----ăn-rồi. T__ đ_ ă_ r___ T-i đ- ă- r-i- -------------- Tôi đã ăn rồi. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Tôi--- -n-t---cả đ--ă--r--. T__ đ_ ă_ t__ c_ đ_ ă_ r___ T-i đ- ă- t-t c- đ- ă- r-i- --------------------------- Tôi đã ăn tất cả đồ ăn rồi. 0

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!