Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   sk Minulý čas 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [osemdesiattri]

Minulý čas 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
puhua puhelimessa t-lef---v-ť t__________ t-l-f-n-v-ť ----------- telefonovať 0
Minä olen puhunut puhelimessa. T-lef-n-v-l-so-. T__________ s___ T-l-f-n-v-l s-m- ---------------- Telefonoval som. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. C-lý-č-s-som-t--e-o--v--. C___ č__ s__ t___________ C-l- č-s s-m t-l-f-n-v-l- ------------------------- Celý čas som telefonoval. 0
kysyä pý-ať-sa p____ s_ p-t-ť s- -------- pýtať sa 0
Minä olen kysynyt. O-ý-a--s-m-sa. O_____ s__ s__ O-ý-a- s-m s-. -------------- Opýtal som sa. 0
Minä olen aina kysynyt. Vž-- s-- s--p-t-l. V___ s__ s_ p_____ V-d- s-m s- p-t-l- ------------------ Vždy som sa pýtal. 0
kertoa r-z-r---ť r________ r-z-r-v-ť --------- rozprávať 0
Minä olen kertonut. R-z-rá-----om. R________ s___ R-z-r-v-l s-m- -------------- Rozprával som. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. Rozprával som----ý p-----. R________ s__ c___ p______ R-z-r-v-l s-m c-l- p-í-e-. -------------------------- Rozprával som celý príbeh. 0
oppia uč----a u___ s_ u-i- s- ------- učiť sa 0
Minä olen oppinut. Uč------ sa. U___ s__ s__ U-i- s-m s-. ------------ Učil som sa. 0
Minä olen oppinut koko illan. U-il-so- s- ce-ý--e-er. U___ s__ s_ c___ v_____ U-i- s-m s- c-l- v-č-r- ----------------------- Učil som sa celý večer. 0
työskennellä pr--ovať p_______ p-a-o-a- -------- pracovať 0
Minä olen työskennellyt. P--cova-----. P_______ s___ P-a-o-a- s-m- ------------- Pracoval som. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. P--c---l -o- c-l- d--. P_______ s__ c___ d___ P-a-o-a- s-m c-l- d-ň- ---------------------- Pracoval som celý deň. 0
syödä j-sť j___ j-s- ---- jesť 0
Minä olen syönyt. Jedo-----. J____ s___ J-d-l s-m- ---------- Jedol som. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Zje----so----l- ---lo. Z_____ s__ c___ j_____ Z-e-o- s-m c-l- j-d-o- ---------------------- Zjedol som celé jedlo. 0

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!