Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   no Fortid 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [åttitre]

Fortid 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
puhua puhelimessa ri--e r____ r-n-e ----- ringe 0
Minä olen puhunut puhelimessa. Je- har----g-. J__ h__ r_____ J-g h-r r-n-t- -------------- Jeg har ringt. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Je- har ri-g- -e-----d-n. J__ h__ r____ h___ t_____ J-g h-r r-n-t h-l- t-d-n- ------------------------- Jeg har ringt hele tiden. 0
kysyä sp--re s_____ s-ø-r- ------ spørre 0
Minä olen kysynyt. Jeg h-- s-u--. J__ h__ s_____ J-g h-r s-u-t- -------------- Jeg har spurt. 0
Minä olen aina kysynyt. J---h-----lt-- spur-. J__ h__ a_____ s_____ J-g h-r a-l-i- s-u-t- --------------------- Jeg har alltid spurt. 0
kertoa fo--elle f_______ f-r-e-l- -------- fortelle 0
Minä olen kertonut. Jeg -ar f-r-alt--et. J__ h__ f______ d___ J-g h-r f-r-a-t d-t- -------------------- Jeg har fortalt det. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. Jeg-har --rt-l- hel- h-st--ie-. J__ h__ f______ h___ h_________ J-g h-r f-r-a-t h-l- h-s-o-i-n- ------------------------------- Jeg har fortalt hele historien. 0
oppia læ-e --lese l___ / l___ l-r- / l-s- ----------- lære / lese 0
Minä olen oppinut. J---ha- l--- --les-. J__ h__ l___ / l____ J-g h-r l-r- / l-s-. -------------------- Jeg har lært / lest. 0
Minä olen oppinut koko illan. J-g --- lær- --l--t-he------lden. J__ h__ l___ / l___ h___ k_______ J-g h-r l-r- / l-s- h-l- k-e-d-n- --------------------------------- Jeg har lært / lest hele kvelden. 0
työskennellä jobbe j____ j-b-e ----- jobbe 0
Minä olen työskennellyt. J---h-r jobbe-. J__ h__ j______ J-g h-r j-b-e-. --------------- Jeg har jobbet. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. Je---a- job-e----le --g-n. J__ h__ j_____ h___ d_____ J-g h-r j-b-e- h-l- d-g-n- -------------------------- Jeg har jobbet hele dagen. 0
syödä sp--e s____ s-i-e ----- spise 0
Minä olen syönyt. Je- --r --i--. J__ h__ s_____ J-g h-r s-i-t- -------------- Jeg har spist. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Jeg ha--s-------p. J__ h__ s____ o___ J-g h-r s-i-t o-p- ------------------ Jeg har spist opp. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + norja (1-100) MP3 norja (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!