Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   el Παρελθοντικός χρόνος 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ογδόντα τρία]

83 [ogdónta tría]

Παρελθοντικός χρόνος 3

Parelthontikós chrónos 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kreikka Toista Lisää
puhua puhelimessa Τη-εφωνώ Τ_______ Τ-λ-φ-ν- -------- Τηλεφωνώ 0
T-------ṓ T________ T-l-p-ō-ṓ --------- Tēlephōnṓ
Minä olen puhunut puhelimessa. Μ---ύσα--το-τηλέ--νο. Μ______ σ__ τ________ Μ-λ-ύ-α σ-ο τ-λ-φ-ν-. --------------------- Μιλούσα στο τηλέφωνο. 0
Miloúsa -to ----p---o. M______ s__ t_________ M-l-ú-a s-o t-l-p-ō-o- ---------------------- Miloúsa sto tēléphōno.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Όλ--την ------λ---- σ-----------. Ό__ τ__ ώ__ μ______ σ__ τ________ Ό-η τ-ν ώ-α μ-λ-ύ-α σ-ο τ-λ-φ-ν-. --------------------------------- Όλη την ώρα μιλούσα στο τηλέφωνο. 0
Ó---t-n---a--i-o-s- --o-t----h--o. Ó__ t__ ṓ__ m______ s__ t_________ Ó-ē t-n ṓ-a m-l-ú-a s-o t-l-p-ō-o- ---------------------------------- Ólē tēn ṓra miloúsa sto tēléphōno.
kysyä ρωτ-ω ρ____ ρ-τ-ω ----- ρωτάω 0
rōt-ō r____ r-t-ō ----- rōtáō
Minä olen kysynyt. Ρ----α. Ρ______ Ρ-τ-σ-. ------- Ρώτησα. 0
R-t-sa. R______ R-t-s-. ------- Rṓtēsa.
Minä olen aina kysynyt. Πά-τ----το--α. Π____ ρ_______ Π-ν-α ρ-τ-ύ-α- -------------- Πάντα ρωτούσα. 0
P--ta-rōtoúsa. P____ r_______ P-n-a r-t-ú-a- -------------- Pánta rōtoúsa.
kertoa Δ-ηγού-αι Δ________ Δ-η-ο-μ-ι --------- Διηγούμαι 0
Di-g-úmai D________ D-ē-o-m-i --------- Diēgoúmai
Minä olen kertonut. Δι-γ--η-α. Δ_________ Δ-η-ή-η-α- ---------- Διηγήθηκα. 0
D-ēgḗ----a. D__________ D-ē-ḗ-h-k-. ----------- Diēgḗthēka.
Minä olen kertonut koko tarinan. Διηγ-θη-α --- την-ιστ-ρ-α. Δ________ ό__ τ__ ι_______ Δ-η-ή-η-α ό-η τ-ν ι-τ-ρ-α- -------------------------- Διηγήθηκα όλη την ιστορία. 0
Di-g--h--a -lē tēn i-to--a. D_________ ó__ t__ i_______ D-ē-ḗ-h-k- ó-ē t-n i-t-r-a- --------------------------- Diēgḗthēka ólē tēn istoría.
oppia δ---ά-ω δ______ δ-α-ά-ω ------- διαβάζω 0
dia---ō d______ d-a-á-ō ------- diabázō
Minä olen oppinut. Δι--α-α. Δ_______ Δ-ά-α-α- -------- Διάβαζα. 0
D--b-za. D_______ D-á-a-a- -------- Diábaza.
Minä olen oppinut koko illan. Δι---ζα ό----ο --ά-υ. Δ______ ό__ τ_ β_____ Δ-ά-α-α ό-ο τ- β-ά-υ- --------------------- Διάβαζα όλο το βράδυ. 0
D--ba-a---o--o b--dy. D______ ó__ t_ b_____ D-á-a-a ó-o t- b-á-y- --------------------- Diábaza ólo to brády.
työskennellä δο--ε-ω δ______ δ-υ-ε-ω ------- δουλεύω 0
d--leúō d______ d-u-e-ō ------- douleúō
Minä olen työskennellyt. Δού----. Δ_______ Δ-ύ-ε-α- -------- Δούλευα. 0
D--le-a. D_______ D-ú-e-a- -------- Doúleua.
Minä olen työskennellyt koko päivän. Δ--λευ--όλη--έ-α. Δ______ ό__ μ____ Δ-ύ-ε-α ό-η μ-ρ-. ----------------- Δούλευα όλη μέρα. 0
D-úl-u- -l- -é-a. D______ ó__ m____ D-ú-e-a ó-ē m-r-. ----------------- Doúleua ólē méra.
syödä Τρ-ω Τ___ Τ-ώ- ---- Τρώω 0
Trṓō T___ T-ṓ- ---- Trṓō
Minä olen syönyt. Έφ---. Έ_____ Έ-α-α- ------ Έφαγα. 0
É-ha--. É______ É-h-g-. ------- Éphaga.
Minä olen syönyt koko ruoan. Έ-αγ- ----το-----τό. Έ____ ό__ τ_ φ______ Έ-α-α ό-ο τ- φ-γ-τ-. -------------------- Έφαγα όλο το φαγητό. 0
Ép-aga -l--to-phagē-ó. É_____ ó__ t_ p_______ É-h-g- ó-o t- p-a-ē-ó- ---------------------- Éphaga ólo to phagētó.

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!