Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   et Minevik 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [kaheksakümmend kolm]

Minevik 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
puhua puhelimessa h-lis-ama h________ h-l-s-a-a --------- helistama 0
Minä olen puhunut puhelimessa. M--he---t--i-. M_ h__________ M- h-l-s-a-i-. -------------- Ma helistasin. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. M- --i--ter-- -e----aj- -e--fon-l. M_ o___ t____ s____ a__ t_________ M- o-i- t-r-e s-l-e a-a t-l-f-n-l- ---------------------------------- Ma olin terve selle aja telefonil. 0
kysyä k-s-ma k_____ k-s-m- ------ küsima 0
Minä olen kysynyt. Ma--ü-----. M_ k_______ M- k-s-s-n- ----------- Ma küsisin. 0
Minä olen aina kysynyt. M--o-e--al-----üsi-ud. M_ o___ a____ k_______ M- o-e- a-a-i k-s-n-d- ---------------------- Ma olen alati küsinud. 0
kertoa j-tu-t-ma j________ j-t-s-a-a --------- jutustama 0
Minä olen kertonut. Ma-j--u---s-n. M_ j__________ M- j-t-s-a-i-. -------------- Ma jutustasin. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. M----tus-a------rv------är-. M_ j_________ t____ l__ ä___ M- j-t-s-a-i- t-r-e l-o ä-a- ---------------------------- Ma jutustasin terve loo ära. 0
oppia õp---a õ_____ õ-p-m- ------ õppima 0
Minä olen oppinut. Ma--ppi--n. M_ õ_______ M- õ-p-s-n- ----------- Ma õppisin. 0
Minä olen oppinut koko illan. Ma--pp--in t--v- --t-. M_ õ______ t____ õ____ M- õ-p-s-n t-r-e õ-t-. ---------------------- Ma õppisin terve õhtu. 0
työskennellä töö---a t______ t-ö-a-a ------- töötama 0
Minä olen työskennellyt. M- töö-a--n. M_ t________ M- t-ö-a-i-. ------------ Ma töötasin. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. Ma tö-ta--- t--v-------. M_ t_______ t____ p_____ M- t-ö-a-i- t-r-e p-e-a- ------------------------ Ma töötasin terve päeva. 0
syödä sö-ma s____ s-ö-a ----- sööma 0
Minä olen syönyt. M- ---n. M_ s____ M- s-i-. -------- Ma sõin. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Ma sõin k--u-------ä-a. M_ s___ k___ t____ ä___ M- s-i- k-g- t-i-u ä-a- ----------------------- Ma sõin kogu toidu ära. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + viro (1-100) MP3 viro (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!