Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   sr Прошлост 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [осамдесет и три]

83 [osamdeset i tri]

Прошлост 3

Prošlost 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
puhua puhelimessa т---ф--и---и т___________ т-л-ф-н-р-т- ------------ телефонирати 0
telef--i-a-i t___________ t-l-f-n-r-t- ------------ telefonirati
Minä olen puhunut puhelimessa. Ја с----ел---н---о-/----ефонира--. Ј_ с__ т__________ / т____________ Ј- с-м т-л-ф-н-р-о / т-л-ф-н-р-л-. ---------------------------------- Ја сам телефонирао / телефонирала. 0
J- -am -el--oni--- /-tel--o-ir-la. J_ s__ t__________ / t____________ J- s-m t-l-f-n-r-o / t-l-f-n-r-l-. ---------------------------------- Ja sam telefonirao / telefonirala.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Ј--сам -ело--ре-е тел-----ра--/ т---фонир---. Ј_ с__ ц___ в____ т__________ / т____________ Ј- с-м ц-л- в-е-е т-л-ф-н-р-о / т-л-ф-н-р-л-. --------------------------------------------- Ја сам цело време телефонирао / телефонирала. 0
Ja --- ce-----e---t-l-fo--ra-----e-e-o--ra-a. J_ s__ c___ v____ t__________ / t____________ J- s-m c-l- v-e-e t-l-f-n-r-o / t-l-f-n-r-l-. --------------------------------------------- Ja sam celo vreme telefonirao / telefonirala.
kysyä п-т--и п_____ п-т-т- ------ питати 0
pi-a-i p_____ p-t-t- ------ pitati
Minä olen kysynyt. Ј----м-пи-ао-/--и-а--. Ј_ с__ п____ / п______ Ј- с-м п-т-о / п-т-л-. ---------------------- Ја сам питао / питала. 0
J- s-m---tao - pi----. J_ s__ p____ / p______ J- s-m p-t-o / p-t-l-. ---------------------- Ja sam pitao / pitala.
Minä olen aina kysynyt. Ј--с-м-увек -и--о /--ит---. Ј_ с__ у___ п____ / п______ Ј- с-м у-е- п-т-о / п-т-л-. --------------------------- Ја сам увек питао / питала. 0
J---am---ek ------- p-t-l-. J_ s__ u___ p____ / p______ J- s-m u-e- p-t-o / p-t-l-. --------------------------- Ja sam uvek pitao / pitala.
kertoa и-п-ича-и и________ и-п-и-а-и --------- испричати 0
i---i--ti i________ i-p-i-a-i --------- ispričati
Minä olen kertonut. Ј- с-м--сприч-о / ис-р-ч---. Ј_ с__ и_______ / и_________ Ј- с-м и-п-и-а- / и-п-и-а-а- ---------------------------- Ја сам испричао / испричала. 0
J- ----i-p-ič-o-/-i-pr--ala. J_ s__ i_______ / i_________ J- s-m i-p-i-a- / i-p-i-a-a- ---------------------------- Ja sam ispričao / ispričala.
Minä olen kertonut koko tarinan. Ј----м исп-и-ао / ис-р--ал- -е-у при-у. Ј_ с__ и_______ / и________ ц___ п_____ Ј- с-м и-п-и-а- / и-п-и-а-а ц-л- п-и-у- --------------------------------------- Ја сам испричао / испричала целу причу. 0
Ja -am is-ri--- --is-ri---- c-l- p---u. J_ s__ i_______ / i________ c___ p_____ J- s-m i-p-i-a- / i-p-i-a-a c-l- p-i-u- --------------------------------------- Ja sam ispričao / ispričala celu priču.
oppia у---и у____ у-и-и ----- учити 0
uči-i u____ u-i-i ----- učiti
Minä olen oppinut. Ја ----------------. Ј_ с__ у___ / у_____ Ј- с-м у-и- / у-и-а- -------------------- Ја сам учио / учила. 0
J---a---č-- - u--la. J_ s__ u___ / u_____ J- s-m u-i- / u-i-a- -------------------- Ja sam učio / učila.
Minä olen oppinut koko illan. Ја-с-м-у--о-/ --и-а-ц--о в-че. Ј_ с__ у___ / у____ ц___ в____ Ј- с-м у-и- / у-и-а ц-л- в-ч-. ------------------------------ Ја сам учио / учила цело вече. 0
J--sam učio-/ -čila c-lo ve--. J_ s__ u___ / u____ c___ v____ J- s-m u-i- / u-i-a c-l- v-č-. ------------------------------ Ja sam učio / učila celo veče.
työskennellä р----и р_____ р-д-т- ------ радити 0
r-d-ti r_____ r-d-t- ------ raditi
Minä olen työskennellyt. Ј--с---р-д-о - -адила. Ј_ с__ р____ / р______ Ј- с-м р-д-о / р-д-л-. ---------------------- Ја сам радио / радила. 0
Ja-s-- -ad------ad-la. J_ s__ r____ / r______ J- s-m r-d-o / r-d-l-. ---------------------- Ja sam radio / radila.
Minä olen työskennellyt koko päivän. Ј--с-м р-----/-р--и-а ц-----ан. Ј_ с__ р____ / р_____ ц___ д___ Ј- с-м р-д-о / р-д-л- ц-л- д-н- ------------------------------- Ја сам радио / радила цели дан. 0
Ja --m-radi- - r--i----eli----. J_ s__ r____ / r_____ c___ d___ J- s-m r-d-o / r-d-l- c-l- d-n- ------------------------------- Ja sam radio / radila celi dan.
syödä је-ти ј____ ј-с-и ----- јести 0
j-s-i j____ j-s-i ----- jesti
Minä olen syönyt. Ј---ам јео ---е-а. Ј_ с__ ј__ / ј____ Ј- с-м ј-о / ј-л-. ------------------ Ја сам јео / јела. 0
J---a---------e-a. J_ s__ j__ / j____ J- s-m j-o / j-l-. ------------------ Ja sam jeo / jela.
Minä olen syönyt koko ruoan. Ј---------е- /--о-е-а-с-у хр--у. Ј_ с__ п____ / п_____ с__ х_____ Ј- с-м п-ј-о / п-ј-л- с-у х-а-у- -------------------------------- Ја сам појео / појела сву храну. 0
Ja--a- p-jeo --poj--a-s-u-hra--. J_ s__ p____ / p_____ s__ h_____ J- s-m p-j-o / p-j-l- s-u h-a-u- -------------------------------- Ja sam pojeo / pojela svu hranu.

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!