Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ru Прошедшая форма 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [восемьдесят три]

83 [vosemʹdesyat tri]

Прошедшая форма 3

Proshedshaya forma 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi venäjä Toista Lisää
puhua puhelimessa Г--о---ь п- телефону Г_______ п_ т_______ Г-в-р-т- п- т-л-ф-н- -------------------- Говорить по телефону 0
Go-o---- po---lef--u G_______ p_ t_______ G-v-r-t- p- t-l-f-n- -------------------- Govoritʹ po telefonu
Minä olen puhunut puhelimessa. Я--ов-р-- / -о-ори-а п- -елеф--у. Я г______ / г_______ п_ т________ Я г-в-р-л / г-в-р-л- п- т-л-ф-н-. --------------------------------- Я говорил / говорила по телефону. 0
Y- --v-ril---go-o------o tel--onu. Y_ g______ / g_______ p_ t________ Y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. ---------------------------------- Ya govoril / govorila po telefonu.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Я -с- --е-------рил-/--ов-р--а -- ---е-он-. Я в__ в____ г______ / г_______ п_ т________ Я в-е в-е-я г-в-р-л / г-в-р-л- п- т-л-ф-н-. ------------------------------------------- Я все время говорил / говорила по телефону. 0
Y- v-e ----ya -ovori- / go--r--- po-te-efon-. Y_ v__ v_____ g______ / g_______ p_ t________ Y- v-e v-e-y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. --------------------------------------------- Ya vse vremya govoril / govorila po telefonu.
kysyä Сп---ива-ь С_________ С-р-ш-в-т- ---------- Спрашивать 0
Sp-a-h-v-tʹ S__________ S-r-s-i-a-ʹ ----------- Sprashivatʹ
Minä olen kysynyt. Я-----сил-/---рос-л-. Я с______ / с________ Я с-р-с-л / с-р-с-л-. --------------------- Я спросил / спросила. 0
Y- s---s-l-/ sp-os-la. Y_ s______ / s________ Y- s-r-s-l / s-r-s-l-. ---------------------- Ya sprosil / sprosila.
Minä olen aina kysynyt. Я все--а-с-р--и--л /--п--ш-в-л-. Я в_____ с________ / с__________ Я в-е-д- с-р-ш-в-л / с-р-ш-в-л-. -------------------------------- Я всегда спрашивал / спрашивала. 0
Y--vs--d--s-r-shi-al-----ra--i--la. Y_ v_____ s_________ / s___________ Y- v-e-d- s-r-s-i-a- / s-r-s-i-a-a- ----------------------------------- Ya vsegda sprashival / sprashivala.
kertoa Р--сказ-ва-ь Р___________ Р-с-к-з-в-т- ------------ Рассказывать 0
R-ss----v--ʹ R___________ R-s-k-z-v-t- ------------ Rasskazyvatʹ
Minä olen kertonut. Я-ра-с---а- /-р-с-ка--ла. Я р________ / р__________ Я р-с-к-з-л / р-с-к-з-л-. ------------------------- Я рассказал / рассказала. 0
Y---ass-az-- / ras-kaz-l-. Y_ r________ / r__________ Y- r-s-k-z-l / r-s-k-z-l-. -------------------------- Ya rasskazal / rasskazala.
Minä olen kertonut koko tarinan. Я ---с-аза- --р-с-ка-ала вс--ис---и-. Я р________ / р_________ в__ и_______ Я р-с-к-з-л / р-с-к-з-л- в-ю и-т-р-ю- ------------------------------------- Я рассказал / рассказала всю историю. 0
Y- ras--a-al---ra----zal--vsy----to-iyu. Y_ r________ / r_________ v___ i________ Y- r-s-k-z-l / r-s-k-z-l- v-y- i-t-r-y-. ---------------------------------------- Ya rasskazal / rasskazala vsyu istoriyu.
oppia Уч-ть У____ У-и-ь ----- Учить 0
U-hi-ʹ U_____ U-h-t- ------ Uchitʹ
Minä olen oppinut. Я--чил - учила. Я у___ / у_____ Я у-и- / у-и-а- --------------- Я учил / учила. 0
Ya u-----/------a. Y_ u____ / u______ Y- u-h-l / u-h-l-. ------------------ Ya uchil / uchila.
Minä olen oppinut koko illan. Я в-с- ве-е--уч-- /--ч---. Я в___ в____ у___ / у_____ Я в-с- в-ч-р у-и- / у-и-а- -------------------------- Я весь вечер учил / учила. 0
Ya v-sʹ--e--e- --hi--/-u-h---. Y_ v___ v_____ u____ / u______ Y- v-s- v-c-e- u-h-l / u-h-l-. ------------------------------ Ya vesʹ vecher uchil / uchila.
työskennellä Рабо-ать Р_______ Р-б-т-т- -------- Работать 0
Rab---tʹ R_______ R-b-t-t- -------- Rabotatʹ
Minä olen työskennellyt. Я-ра-ота--/ работа-а. Я р______ / р________ Я р-б-т-л / р-б-т-л-. --------------------- Я работал / работала. 0
Ya-----t---/--a---al-. Y_ r______ / r________ Y- r-b-t-l / r-b-t-l-. ---------------------- Ya rabotal / rabotala.
Minä olen työskennellyt koko päivän. Я в--ь ---- ---о-ал - раб--а--. Я в___ д___ р______ / р________ Я в-с- д-н- р-б-т-л / р-б-т-л-. ------------------------------- Я весь день работал / работала. 0
Y---e-ʹ --nʹ r-b-tal / r---tal-. Y_ v___ d___ r______ / r________ Y- v-s- d-n- r-b-t-l / r-b-t-l-. -------------------------------- Ya vesʹ denʹ rabotal / rabotala.
syödä Е-ть Е___ Е-т- ---- Есть 0
Y-stʹ Y____ Y-s-ʹ ----- Yestʹ
Minä olen syönyt. Я-п-е----пое-а. Я п___ / п_____ Я п-е- / п-е-а- --------------- Я поел / поела. 0
Y---oy-l / po-el-. Y_ p____ / p______ Y- p-y-l / p-y-l-. ------------------ Ya poyel / poyela.
Minä olen syönyt koko ruoan. Я --е- - ---ла -с- п-рц--. Я с___ / с____ в__ п______ Я с-е- / с-е-а в-ю п-р-и-. -------------------------- Я съел / съела всю порцию. 0
Y---ʺy-- - sʺ-e-- v-yu-----si-u. Y_ s____ / s_____ v___ p________ Y- s-y-l / s-y-l- v-y- p-r-s-y-. -------------------------------- Ya sʺyel / sʺyela vsyu portsiyu.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + venäjä (1-100) MP3 venäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!