Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   mk Минато време 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [осумдесет и три]

83 [osoomdyesyet i tri]

Минато време 3

Minato vryemye 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi makedonia Toista Lisää
puhua puhelimessa тел-ф-нира т_________ т-л-ф-н-р- ---------- телефонира 0
t----e--n--a t___________ t-e-y-f-n-r- ------------ tyelyefonira
Minä olen puhunut puhelimessa. Ј-с -е-еф------. Ј__ т___________ Ј-с т-л-ф-н-р-в- ---------------- Јас телефонирав. 0
Јas tye----o-ir--. Ј__ t_____________ Ј-s t-e-y-f-n-r-v- ------------------ Јas tyelyefonirav.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Ја- --ло вр--- -е-еф----ав. Ј__ ц___ в____ т___________ Ј-с ц-л- в-е-е т-л-ф-н-р-в- --------------------------- Јас цело време телефонирав. 0
Јas-tz-elo---ye-ye-ty-l--f-n--a-. Ј__ t_____ v______ t_____________ Ј-s t-y-l- v-y-m-e t-e-y-f-n-r-v- --------------------------------- Јas tzyelo vryemye tyelyefonirav.
kysyä пра-у-а п______ п-а-у-а ------- прашува 0
prash--va p________ p-a-h-o-a --------- prashoova
Minä olen kysynyt. Јас пра-а-. Ј__ п______ Ј-с п-а-а-. ----------- Јас прашав. 0
Јas--r-shav. Ј__ p_______ Ј-s p-a-h-v- ------------ Јas prashav.
Minä olen aina kysynyt. Ја- -е-ога---ра-у--в. Ј__ с______ п________ Ј-с с-к-г-ш п-а-у-а-. --------------------- Јас секогаш прашував. 0
Јa- s--kog-as- -ra----v-v. Ј__ s_________ p__________ Ј-s s-e-o-u-s- p-a-h-o-a-. -------------------------- Јas syekoguash prashoovav.
kertoa р-ска-ува р________ р-с-а-у-а --------- раскажува 0
r--k-ʐ--va r_________ r-s-a-o-v- ---------- raskaʐoova
Minä olen kertonut. Ј-с рас-ажу---. Ј__ р__________ Ј-с р-с-а-у-а-. --------------- Јас раскажував. 0
Јa--r-ska-o---v. Ј__ r___________ Ј-s r-s-a-o-v-v- ---------------- Јas raskaʐoovav.
Minä olen kertonut koko tarinan. Јас -а-р-скажа- --л-т- пр-к--на. Ј__ ј_ р_______ ц_____ п________ Ј-с ј- р-с-а-а- ц-л-т- п-и-а-н-. -------------------------------- Јас ја раскажав целата приказна. 0
Јas-ј- -a--a-av--zy--at---r-ka-na. Ј__ ј_ r_______ t_______ p________ Ј-s ј- r-s-a-a- t-y-l-t- p-i-a-n-. ---------------------------------- Јas јa raskaʐav tzyelata prikazna.
oppia у-и у__ у-и --- учи 0
o-c-i o____ o-c-i ----- oochi
Minä olen oppinut. Ј-- у--в. Ј__ у____ Ј-с у-е-. --------- Јас учев. 0
Јa---o-h-ev. Ј__ o_______ Ј-s o-c-y-v- ------------ Јas oochyev.
Minä olen oppinut koko illan. Јас уче-----а в-ч-р. Ј__ у___ ц___ в_____ Ј-с у-е- ц-л- в-ч-р- -------------------- Јас учев цела вечер. 0
Ј-s-o--hy-v ----la --ech-er. Ј__ o______ t_____ v________ Ј-s o-c-y-v t-y-l- v-e-h-e-. ---------------------------- Јas oochyev tzyela vyechyer.
työskennellä р--о-и р_____ р-б-т- ------ работи 0
ra-o-i r_____ r-b-t- ------ raboti
Minä olen työskennellyt. Ј-с-р--о--в. Ј__ р_______ Ј-с р-б-т-в- ------------ Јас работев. 0
Ј-- ra-o-y-v. Ј__ r________ Ј-s r-b-t-e-. ------------- Јas rabotyev.
Minä olen työskennellyt koko päivän. Ја--рабо-е- -ел де-. Ј__ р______ ц__ д___ Ј-с р-б-т-в ц-л д-н- -------------------- Јас работев цел ден. 0
Ј----abotyev tzy-----en. Ј__ r_______ t____ d____ Ј-s r-b-t-e- t-y-l d-e-. ------------------------ Јas rabotyev tzyel dyen.
syödä ј--е ј___ ј-д- ---- јаде 0
ј-d-e ј____ ј-d-e ----- јadye
Minä olen syönyt. Ј-с-ј-д--. Ј__ ј_____ Ј-с ј-д-в- ---------- Јас јадев. 0
Јas ј----v. Ј__ ј______ Ј-s ј-d-e-. ----------- Јas јadyev.
Minä olen syönyt koko ruoan. Ј-- г- ----ов--е---- ј-д--е. Ј__ г_ и_____ ц_____ ј______ Ј-с г- и-е-о- ц-л-т- ј-д-њ-. ---------------------------- Јас го изедов целото јадење. 0
Јas gu- iz--dov -z--l--o јadye-y-. Ј__ g__ i______ t_______ ј________ Ј-s g-o i-y-d-v t-y-l-t- ј-d-e-y-. ---------------------------------- Јas guo izyedov tzyeloto јadyeњye.

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!