Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   hi भूतकाल ३

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

८३ [तिरासी]

83 [tiraasee]

भूतकाल ३

bhootakaal 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hindi Toista Lisää
puhua puhelimessa ट-ल-फ-- ---ा टे___ क__ ट-ल-फ-न क-न- ------------ टेलिफोन करना 0
te-ip--n -a-ana t_______ k_____ t-l-p-o- k-r-n- --------------- teliphon karana
Minä olen puhunut puhelimessa. म-ं------िफो---िया मैं_ टे___ कि_ म-ं-े ट-ल-फ-न क-य- ------------------ मैंने टेलिफोन किया 0
ma-n-- -el----- k-ya m_____ t_______ k___ m-i-n- t-l-p-o- k-y- -------------------- mainne teliphon kiya
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. म--ने-प-रा समय--े------क--ा मैं_ पू_ स__ टे___ कि_ म-ं-े प-र- स-य ट-ल-फ-न क-य- --------------------------- मैंने पूरा समय टेलिफोन किया 0
m----e-poora --may ---i-h-n --ya m_____ p____ s____ t_______ k___ m-i-n- p-o-a s-m-y t-l-p-o- k-y- -------------------------------- mainne poora samay teliphon kiya
kysyä पू--ा पू__ प-छ-ा ----- पूछना 0
p-ochh--a p________ p-o-h-a-a --------- poochhana
Minä olen kysynyt. मै----प--ा मैं_ पू_ म-ं-े प-छ- ---------- मैंने पूछा 0
m-in-e p-o-h-a m_____ p______ m-i-n- p-o-h-a -------------- mainne poochha
Minä olen aina kysynyt. म--ने ह-े-ा प--ा मैं_ ह__ पू_ म-ं-े ह-े-ा प-छ- ---------------- मैंने हमेशा पूछा 0
m-i--e --m--ha--o----a m_____ h______ p______ m-i-n- h-m-s-a p-o-h-a ---------------------- mainne hamesha poochha
kertoa स-न-ना सु__ स-न-न- ------ सुनाना 0
s-na-na s______ s-n-a-a ------- sunaana
Minä olen kertonut. मैंन- सु-ा-ा मैं_ सु__ म-ं-े स-न-य- ------------ मैंने सुनाया 0
main-- -un-aya m_____ s______ m-i-n- s-n-a-a -------------- mainne sunaaya
Minä olen kertonut koko tarinan. म------ू---क-ा-ी-सुन-ई मैं_ पू_ क__ सु__ म-ं-े प-र- क-ा-ी स-न-ई ---------------------- मैंने पूरी कहानी सुनाई 0
ma-----poo--e --h-a-e-----a-e m_____ p_____ k_______ s_____ m-i-n- p-o-e- k-h-a-e- s-n-e- ----------------------------- mainne pooree kahaanee sunaee
oppia स-ख-ा सी__ स-ख-ा ----- सीखना 0
s---h-na s_______ s-e-h-n- -------- seekhana
Minä olen oppinut. मैंन---ीखा मैं_ सी_ म-ं-े स-ख- ---------- मैंने सीखा 0
ma-nn--se--ha m_____ s_____ m-i-n- s-e-h- ------------- mainne seekha
Minä olen oppinut koko illan. मै--े श-म -- सी-ा मैं_ शा_ भ_ सी_ म-ं-े श-म भ- स-ख- ----------------- मैंने शाम भर सीखा 0
m-inne ---a-----r ---k-a m_____ s____ b___ s_____ m-i-n- s-a-m b-a- s-e-h- ------------------------ mainne shaam bhar seekha
työskennellä का- क-ना का_ क__ क-म क-न- -------- काम करना 0
k-am ---a-a k___ k_____ k-a- k-r-n- ----------- kaam karana
Minä olen työskennellyt. म-ंन----म ---ा मैं_ का_ कि_ म-ं-े क-म क-य- -------------- मैंने काम किया 0
ma-n-e-ka-m-k-ya m_____ k___ k___ m-i-n- k-a- k-y- ---------------- mainne kaam kiya
Minä olen työskennellyt koko päivän. मै----पूर--द---का- कि-ा मैं_ पू_ दि_ का_ कि_ म-ं-े प-र- द-न क-म क-य- ----------------------- मैंने पूरा दिन काम किया 0
m--nn-----ra d-n --a- -i-a m_____ p____ d__ k___ k___ m-i-n- p-o-a d-n k-a- k-y- -------------------------- mainne poora din kaam kiya
syödä ख--ा खा_ ख-न- ---- खाना 0
k-a-na k_____ k-a-n- ------ khaana
Minä olen syönyt. म-ंने --या मैं_ खा_ म-ं-े ख-य- ---------- मैंने खाया 0
mai--e-kha--a m_____ k_____ m-i-n- k-a-y- ------------- mainne khaaya
Minä olen syönyt koko ruoan. म-ंन--स-रा--ान- ख-या मैं_ सा_ खा_ खा_ म-ं-े स-र- ख-न- ख-य- -------------------- मैंने सारा खाना खाया 0
ma-nne s--r--kha-na k----a m_____ s____ k_____ k_____ m-i-n- s-a-a k-a-n- k-a-y- -------------------------- mainne saara khaana khaaya

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!