Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   sl Preteklost 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [triinosemdeset]

Preteklost 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
puhua puhelimessa tele-o-----i--pogo-a---ti s---o-t-l-fo-u) t___________ (___________ s_ p_ t________ t-l-f-n-r-t- (-o-o-a-j-t- s- p- t-l-f-n-) ----------------------------------------- telefonirati (pogovarjati se po telefonu) 0
Minä olen puhunut puhelimessa. T----on--------se-. T_____________ s___ T-l-f-n-r-l-a- s-m- ------------------- Telefoniral(a) sem. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. V---č---sem-t--e-o-i--l---. V__ č__ s__ t______________ V-s č-s s-m t-l-f-n-r-l-a-. --------------------------- Ves čas sem telefoniral(a). 0
kysyä vpr-šati v_______ v-r-š-t- -------- vprašati 0
Minä olen kysynyt. V-ra-a--a-----. V_________ s___ V-r-š-l-a- s-m- --------------- Vprašal(a) sem. 0
Minä olen aina kysynyt. V--no--e- s-raš-v-l-a). V____ s__ s____________ V-d-o s-m s-r-š-v-l-a-. ----------------------- Vedno sem spraševal(a). 0
kertoa p--e-a-i p_______ p-v-d-t- -------- povedati 0
Minä olen kertonut. P--ed-l-a---em. P_________ s___ P-v-d-l-a- s-m- --------------- Povedal(a) sem. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. P-v--a--a) s-m----o ---d--. P_________ s__ c___ z______ P-v-d-l-a- s-m c-l- z-o-b-. --------------------------- Povedal(a) sem celo zgodbo. 0
oppia učit- -e u____ s_ u-i-i s- -------- učiti se 0
Minä olen oppinut. U-i-------m-se. U______ s__ s__ U-i-(-) s-m s-. --------------- Učil(a) sem se. 0
Minä olen oppinut koko illan. U-il--)-s-m-se-ves v----. U______ s__ s_ v__ v_____ U-i-(-) s-m s- v-s v-č-r- ------------------------- Učil(a) sem se ves večer. 0
työskennellä de--ti d_____ d-l-t- ------ delati 0
Minä olen työskennellyt. D--al-a- ---. D_______ s___ D-l-l-a- s-m- ------------- Delal(a) sem. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. De--l-a- ------s d--. D_______ s__ v__ d___ D-l-l-a- s-m v-s d-n- --------------------- Delal(a) sem ves dan. 0
syödä jesti j____ j-s-i ----- jesti 0
Minä olen syönyt. J-del (j----) s--. J____ (______ s___ J-d-l (-e-l-) s-m- ------------------ Jedel (jedla) sem. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Po-e------o-e--a---em v-- h---o. P______ (________ s__ v__ h_____ P-j-d-l (-o-e-l-) s-m v-o h-a-o- -------------------------------- Pojedel (pojedla) sem vso hrano. 0

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!