Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   uk Минулий час 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [вісімдесят три]

83 [visimdesyat try]

Минулий час 3

[Mynulyy̆ chas 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
puhua puhelimessa Т--е-о--в--и Т___________ Т-л-ф-н-в-т- ------------ Телефонувати 0
T-l--o-u-a-y T___________ T-l-f-n-v-t- ------------ Telefonuvaty
Minä olen puhunut puhelimessa. Я -е-еф-нував --т-лефо------. Я т__________ / т____________ Я т-л-ф-н-в-в / т-л-ф-н-в-л-. ----------------------------- Я телефонував / телефонувала. 0
Y--telef-nu-a- - telefo-u--la. Y_ t__________ / t____________ Y- t-l-f-n-v-v / t-l-f-n-v-l-. ------------------------------ YA telefonuvav / telefonuvala.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Я-вес--ч-с -е--ф---вав-----лефо--в--а. Я в___ ч__ т__________ / т____________ Я в-с- ч-с т-л-ф-н-в-в / т-л-ф-н-в-л-. -------------------------------------- Я весь час телефонував / телефонувала. 0
YA--e-ʹ chas-t--ef-n-----/------on--a-a. Y_ v___ c___ t__________ / t____________ Y- v-s- c-a- t-l-f-n-v-v / t-l-f-n-v-l-. ---------------------------------------- YA vesʹ chas telefonuvav / telefonuvala.
kysyä За-иту---и З_________ З-п-т-в-т- ---------- Запитувати 0
Z----uv-ty Z_________ Z-p-t-v-t- ---------- Zapytuvaty
Minä olen kysynyt. Я---пит-в-- -а--т-л-. Я з______ / з________ Я з-п-т-в / з-п-т-л-. --------------------- Я запитав / запитала. 0
Y- z---t-- - -apyta--. Y_ z______ / z________ Y- z-p-t-v / z-p-t-l-. ---------------------- YA zapytav / zapytala.
Minä olen aina kysynyt. Я зап-----в-/ -а----в-л----в-д-. Я з________ / з_________ з______ Я з-п-т-в-в / з-п-т-в-л- з-в-д-. -------------------------------- Я запитував / запитувала завжди. 0
Y- za--t--av - z-p--u-ala--a-zhdy. Y_ z________ / z_________ z_______ Y- z-p-t-v-v / z-p-t-v-l- z-v-h-y- ---------------------------------- YA zapytuvav / zapytuvala zavzhdy.
kertoa Р-з-о--дати Р__________ Р-з-о-і-а-и ----------- Розповідати 0
R-zpov--aty R__________ R-z-o-i-a-y ----------- Rozpovidaty
Minä olen kertonut. Я--оз--ві--/------ві--. Я р_______ / р_________ Я р-з-о-і- / р-з-о-і-а- ----------------------- Я розповів / розповіла. 0
YA -oz-ovi- / r-zp--il-. Y_ r_______ / r_________ Y- r-z-o-i- / r-z-o-i-a- ------------------------ YA rozpoviv / rozpovila.
Minä olen kertonut koko tarinan. Я-р-зпо-і--- -о-пов-ла -іл--істор--. Я р_______ / р________ ц___ і_______ Я р-з-о-і- / р-з-о-і-а ц-л- і-т-р-ю- ------------------------------------ Я розповів / розповіла цілу історію. 0
Y--r--po----- r-z--vila-----u---t--iyu. Y_ r_______ / r________ t____ i________ Y- r-z-o-i- / r-z-o-i-a t-i-u i-t-r-y-. --------------------------------------- YA rozpoviv / rozpovila tsilu istoriyu.
oppia Вчит-ся В______ В-и-и-я ------- Вчитися 0
Vc-y---ya V________ V-h-t-s-a --------- Vchytysya
Minä olen oppinut. Я вч-----/ -ч-л---. Я в_____ / в_______ Я в-и-с- / в-и-а-я- ------------------- Я вчився / вчилася. 0
YA----y-sy- - -ch--asya. Y_ v_______ / v_________ Y- v-h-v-y- / v-h-l-s-a- ------------------------ YA vchyvsya / vchylasya.
Minä olen oppinut koko illan. Я -чи-с- /-вч--а-- ці-ий ве--р. Я в_____ / в______ ц____ в_____ Я в-и-с- / в-и-а-я ц-л-й в-ч-р- ------------------------------- Я вчився / вчилася цілий вечір. 0
YA vc-yvs------chyl-sy- ts--y-̆-vechir. Y_ v_______ / v________ t_____ v______ Y- v-h-v-y- / v-h-l-s-a t-i-y-̆ v-c-i-. --------------------------------------- YA vchyvsya / vchylasya tsilyy̆ vechir.
työskennellä П---юв-ти П________ П-а-ю-а-и --------- Працювати 0
Pra-s-uvaty P__________ P-a-s-u-a-y ----------- Pratsyuvaty
Minä olen työskennellyt. Я---ацю-------ра--ва--. Я п_______ / п_________ Я п-а-ю-а- / п-а-ю-а-а- ----------------------- Я працював / працювала. 0
YA p-a-s-u--v - pr--syu----. Y_ p_________ / p___________ Y- p-a-s-u-a- / p-a-s-u-a-a- ---------------------------- YA pratsyuvav / pratsyuvala.
Minä olen työskennellyt koko päivän. Я -----в---- пр---в-л--в-с------. Я п_______ / п________ в___ д____ Я п-а-ю-а- / п-а-ю-а-а в-с- д-н-. --------------------------------- Я працював / працювала весь день. 0
Y- p--t--uv---- -----yuva-- -----den-. Y_ p_________ / p__________ v___ d____ Y- p-a-s-u-a- / p-a-s-u-a-a v-s- d-n-. -------------------------------------- YA pratsyuvav / pratsyuvala vesʹ denʹ.
syödä Ї--и Ї___ Ї-т- ---- Їсти 0
I---y Ï___ I-s-y ----- Ïsty
Minä olen syönyt. Я----в /-з’-ла. Я з___ / з_____ Я з-ї- / з-ї-а- --------------- Я з’їв / з’їла. 0
Y- zʺ-̈--/ -ʺi---. Y_ z___ / z_____ Y- z-i-v / z-i-l-. ------------------ YA zʺïv / zʺïla.
Minä olen syönyt koko ruoan. Я з-ї--/-з’--а -сю їж-. Я з___ / з____ у__ ї___ Я з-ї- / з-ї-а у-ю ї-у- ----------------------- Я з’їв / з’їла усю їжу. 0
Y- ---̈v --z-ïl--u--- --z-u. Y_ z___ / z____ u___ ï____ Y- z-i-v / z-i-l- u-y- i-z-u- ----------------------------- YA zʺïv / zʺïla usyu ïzhu.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + ukraina (1-100) MP3 ukraina (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!